Daodejing / Tao-te-king — w językach szwedzkim i fiƄskim. Strona 2

Szwedzko-fiƄska dwujęzyczna ksiÄ…ĆŒka

Lao Zi

Daodejing

Laotse

Tao-te-king

51

51. Hyveen suosittelemista

Tao ger födelse Ät livet,
Moralen uppfostrar,
Materian formar det,
Handlingar förfinar det.
DÀrför, finns det ingen av de myriader saker som inte vördar Tao eller inte uppskattar dess moral.
Detta vördande av Tao och uppskattande av dess moral Àr nÄgonting de gör naturligt, utan att bli
tvingade.
DÀrför, ger Tao födelse.
Dess moral fostrar, utvecklar, höjer, justerar och disciplinerar,
Uppfödandet, tÀcker och skyddar,
Skapar men Àger inte,
Handlar utan förvÀntning,
Leder utan att tvinga.
Detta kallas ”Mystisk Moral”.

Tao synnyttÀÀ ja Teh (hyve) elÀttÀÀ.
Kaikki oliot pukeutuvat moniin muotoihinsa ja Teh’in voima vie niitĂ€ tĂ€ydellisyyttĂ€ kohti.
SentÀhden kaikki oliot yhtyvÀt Taoa ylistÀmÀÀn ja hyvettÀ suosimaan.
Mutta tĂ€mĂ€ Taon ja Teh’in kunnioitus ei tapahdu mistÀÀn kĂ€skystĂ€.
Se ei ole pakoitettua ja sentÀhden se kestÀÀ ainiaan.
SillÀ Tao synnyttÀÀ kaikki oliot ja Teh elÀttÀÀ, enentÀÀ, kasvattaa, tÀydentÀÀ, kypsyttÀÀ, suojelee ja valvoo niitÀ.
SynnyttĂ€minen omistamatta, työskenteleminen odottamatta palkkaa, kasvattaminen anastamatta valtaa – se on ylhĂ€istĂ€ hyvettĂ€!

52

52. Palaaminen alkusyyhyn

Alla saker har en början, vilket vi kan betrakta som deras Moder.
Genom att kÀnna Modern, kan vi kÀnna hennes barn.
Att kÀnna barnet, gör att du Àndock kan ha en uppfattning om Modern
Du kan dö utan smÀrta.
Fyll igen hÄlen
StÀng dörrarna,
Du kan avsluta dit liv utan oro.
Öppna dörrarna,
Bli mer inblandad,
I slutet kan du inte bli hjÀlpt.
Att se det subtila kallas upplysning.
Att vara flexibel kallas styrka.
AnvÀnd upplysningen, men ÄtervÀnd till ljuset.
Skada inte dig sjÀlv.
Detta kallas att ”praktisera det eviga”.

Se, mistÀ maailmankaikkeus puhkesi esiin, voidaan pitÀÀ sen ÀitinÀ.
Tuntemalla ÀitiÀ pÀÀsette lapsen perille.
Ja jos tuntien lasta pidÀtte ÀitiÀ korkeampana, ette kÀrsi mitÀÀn pahaa, vaikka ruumiinne hÀviÀÀkin.
PitÀkÀÀ suunne lukossa ja sulkekaa nÀön ja ÀÀnen ovet, niin ei teillÀ pitkin elÀmÀÀnne tule olemaan mitÀÀn ikÀvyyksiÀ.
Mutta avatkaa suunne ja olkaa kyseliÀitÀ, niin teille koko elÀmÀnne ajan tulee harmillisuuksia.
KÀsittÀÀ olioita niiden siemenessÀ on ÀlyÀ.
PysyÀ lempeÀnÀ on olla voittamaton.
Seuratkaa valoa, joka johtaa teitÀ kotia kohti, niin ette joudu hukkaan pimeÀssÀ.
TÀtÀ minÀ sanon ikuisen Taon toteuttamiseksi kÀytÀnnössÀ.

53

53. Selvyyden kasvaminen

Om jag hade ett ögonblicks klokhet
Skulle jag vandra pÄ den Stora VÀgen och endast frukta att komma bort frÄn den.
FastÀn VÀgen Àr ganska bred
Älskar folk genvĂ€gar.
Domstolen Àr felfri,
Medan fÀlten Àr övervuxna med ogrÀs,
Och kornbodarna Àr tomma.
BÀr de fina silkes klÀder,
BÀr pÄ skarpa svÀrd,
MĂ€tta sig med mat och dryck
Har vÀlstÄnd i överskott.
De kallas tjuvaktiga skrÀvlare.
Detta Àr definitivt inte vÀgen.

Oi jospa olisin kylliksi viisas seuraamaan suurta Taoa!
Suuri Tao on ÀÀrimmÀisen helppo, mutta ihmiset kulkevat mieluummin monimutkaisia teitÀ.
Hallitseminen on suuri työ.
Vaikka talo on erinomaisen hyvin varustettu, voivat pellot olla rikkaruohoja tÀynnÀ ja jyvÀaitat tyhjiÀ.
Kauniisti pukeutumista, terĂ€vien miekkojen kantamista, ylellistĂ€ syömistĂ€ ja juomista ja suuren rikkauden kasaamista – sitĂ€ minĂ€ sanon koreaksi varkaudeksi.
Ettei se ole Taoa, on ainakin varma.

54

54. Juuri ja oksat

Det vÀletablerade rycks inte upp med rötterna.
Den som har ett fast grepp tappar inte taget.
Generation efter generation dyrkar förfÀderna utan avbrott.
Odla Tao i dig sjÀlv och moralen kommer att vara riktig.
Odla den i familjen och moralen kommer att flöda över.
Odla den i staden och moralen kommer att vara stor.
Odla den i landet och moralen kommer att vara riklig.
Odla den i vÀrlden och moralen kommer att vara överallt.
DÀrför, titta pÄ dig sjÀlv och observera dig.
Titta pÄ din familj och observera den.
Titta pÄ din stad och observera den.
Titta pÄ ditt land och observera det.
Tita pÄ vÀrlden och observera den.
Hur vet jag att vÀrlden Àr som den Àr?

Joka oikein istuttaa, ei koskaan kisko istutuksiaan ylös.
Joka oikein tarttuu kiinni, ei hellitÀ.
HÀnen jÀlkelÀisensÀ kunnioittavat hÀntÀ lakkaamatta.
Joka itsessÀÀn kehittÀÀ Taoa, hÀn juurtuu hyveeseen.
Joka kehittÀÀ Taoa perheessÀÀn, hÀn saattaa hyveensÀ leviÀmÀÀn.
Joka kehittÀÀ Taoa kylÀssÀÀn, hÀn kasvattaa onnellisuutta.
Joka kehittÀÀ Taoa valtakunnassaan, hÀn saattaa onnen voitolle.
Joka kehittÀÀ Taoa maailmassa, hÀn tekee hyveen kaikkialliseksi.
MinÀ tarkastan itseni ja tulen tuntemaan toisia.
Tarkkaan perhettÀni ja kaikki muut tulevat tutuiksi kuin perheen jÀsenet.
Tarkkaan valtakuntaani ja opin tuntemaan muutkin.
Tarkkaan tÀtÀ maailmaa ja muut maailmat tulevat minulle tunnetuiksi.
Kuinka muuten voisin oppia tuntemaan ne lait, jotka kaikkia hallitsevat, kuin siten, ettÀ tarkkaan niitÀ itsessÀni?

55

55. Ihmeellinen sopusointu

Den som förblir rik i moralisk kraft
Är som ett nyfött barn.
Bin, skorpioner och giftiga ormar biter det inte,
Vilda djur angriper det inte,
RovfÄglar slÄr inte sina klor i det.
FastÀn dess ben Àr svaga
Och musklerna mjuka,
Är dess grepp starkt.
Utan att kÀnna till blandningen mellan man och kvinna
Är barnet en perfekt produktion,
Absolut i vitalitet.
Barnet kan skrika hela dagen utan att bli hes.
Det Àr absolut i sin harmoni.
FörstÄende harmoni kallas Konstant.
Att kÀnna till Konstanten kallas upplysning.
NÀrande liv kallas vÀlsignelse.
Att ha kontroll över andningen kallas styrka.
NÀr saker har blommat förfaller de, och
Detta kallas icke-Tao.
Icke-Tao dör snabbt.

Se mies, joka on Taon tÀyttÀmÀ, on kuin pieni lapsi.
Myrkylliset elÀimet eivÀt hÀntÀ pistÀ; villielÀimet eivÀt kÀy hÀneen kÀsiksi eivÀtkÀ petolinnut iske kynsiÀnsÀ hÀneen.
HÀnen nuoret luunsa eivÀt ole kovia eivÀtkÀ jÀnteensÀ vahvoja, mutta hÀnen kÀdentartuntansa on luja ja varma.
HÀn on tÀynnÀ miehevyyttÀ, vaikka sukupuolestaan tietÀmÀtön.
Vaikka hÀn huutaisi kaiken pÀivÀÀ, ei hÀnen ÀÀnensÀ koskaan kÀy kÀheÀksi.
TÀstÀ nÀkyy hÀnen sopusointunsa luonnon kanssa.
TÀmÀn sopusoinnun tieto on ikuinen Tao.
TÀmÀ ikuinen Tao on hengen valistus.
Kohtuuttomat tavat puhkeavat ihmisessÀ, ja kun mieli antaa intohimoille perÀÀ, kasvavat ne pÀivÀ pÀivÀltÀ.
Mutta pÀÀstyÀÀn huippuunsa vievÀt ne ihmisen perikatoon.
TÀmÀ on vastoin Taon luontoa. MikÀ on vastoin Taoa, sen loppu on lÀhellÀ.

56

56. Ihmeellinen hyve

Hon som vet talar inte.
Hon som talar vet inte.
Fyll igen dina hÄl, stÀng dina dörrar,
Mjuka upp dina kantigheter, lossa dina band.
Mjuka upp ditt blÀndande sken och bli ett med vardagen.
Detta kallas mystisk enhet.
FastÀn du inte kan Àga Tao, Àr den ditt innersta
Och samtidigt Àr den dig avlÀgsen.
FastÀn du inte kan Àga den, har du nytta av den,
Och kan bli skadad av den.
Du kan inte Àga den, men Àr uppskattad genom den
Och ansprÄkslös av den.
DÀrför vÀrderar vÀrlden dig.

Joka Taon tuntee, ei siitÀ vÀittele, ja ne, jotka siitÀ lavertelevat, eivÀt sitÀ tunne.
PitÀÀ huulet sulettuina, sulkea nÀön ja ÀÀnen ovet, tasoittaa kulmikkaisuudet, vienontaa hĂ€ikĂ€isyĂ€ ja olla samalla tasalla kuin maan tomu – tĂ€mĂ€ on ihmeellinen hyve.
Joka tÀmÀn huomaa, hÀn katsoo samoilla silmillÀ avomielisyyttÀ ja umpimielisyyttÀ, hyvÀntahtoisuutta ja loukkausta, kunniaa ja hÀpÀisyÀ.
TÀstÀ syystÀ hÀntÀ kaikki ihmiset suuresti kunnioittavat.

57

57. Oikea halitus

AnvÀnd rÀttvisa i styrandet av staten.
AnvÀnd överraskningstaktik i krigföring.
Var ointresserad och du kommer att Àga vÀrlden.
Hur vet jag att det Àr sÄ?
Genom detta:
Ju mer regler det finns,
Desto fattigare blir folket.
Ju mer dödliga vapen folk Àger,
Ju mörkare Àr landet och stammen.
Ju smartare mÀnniskorna Àr,
Ju mer speciella handlingar kan de utföra.
Ju petigare lagarna Àr,
Desto fler tjuvar och gangsters finns det.
DÀrför sÀger de visa:
”Jag tvingar inte fram min filosofi och mĂ€nniskorna förĂ€ndrar sig Ă€ndĂ„.
Jag uppskattar min klarhet och mÀnniskorna rÀttar till sig sjÀlva.
Jag ingriper inte och mÀnniskorna berikar sig trots det.
Jag har inga önskningar
Och mĂ€nniskorna upptĂ€cker sina unika medvetanden”.

Oikeamielinen hallitkoon valtakuntaa. Ovela johtakoon sotajoukkoa.
Mutta se, joka tehokkaasti toimii toimettomuudellaan, olkoon kuningas.
MistÀ tiedÀn, kuinka asioiden laita on oleva?
TiedÀn tÀmÀn kautta:
Kun ihmisten toimia ohjaamassa on estÀviÀ lakeja, köyhtyy maa yhÀ enemmÀn.
Kun kansan sallitaan vapaasti aseita kÀyttÀÀ, on hallitus vaarassa.
MitÀ sukkelammaksi ja taitavammaksi kansa tulee, sitÀ enemmÀn tulevat keinotekoiset kappaleet kÀytÀntöön.
Ja kun viekkaat keinot ovat saaneet yleistÀ arvoa, silloin varkaat menestyvÀt.
SentÀhden sanoo viisas: »MinÀ en mitÀÀn mÀÀrÀÀ, ja kansa on muodostava itsensÀ.
Tahdon pysyÀ rauhassa, ja kansa on löytÀvÀ leponsa.
En tahdo tunkea esille, ja kansa on menestyvÀ.
Tahdon panna pois kunnianhimon, ja kansa on palaava luonnolliseen yksinkertaisuuteensa.»

58

58. Sallia toisten parantaa itsensÀ

NÀr myndigheten lÄter folket vara ifred
Är de avslappnade.
NÀr myndigheten Àr petig
Blir mÀnniskorna oroliga.
MotgÄng har med tur att göra.
Tur gömmer olycka.
Vad har en bestÀmd avgrÀnsning?
Vad Àr abnormt?
Det normala ÄtergÄr till underlighet.
Godhet ÄtergÄr till förvrÀngning.
Folk har uppenbarligen varit förvirrade en lÄng tid.
DÀrför reglerar de visa saker utan att ingripa.
De slipar utan att separera,
RĂ€tar ut utan att dra upp riktlinjer.
De lyser utan att glÀnsa.

Vapaa ja lempeÀ hallitus antaa kansalle kehittymisen mahdollisuuden.
Kun hallitus on jÀykkÀ ja vaativainen, on kansa kuihtunut ja viheliÀinen.
Kurjuus on vain olemisen varjo.
Onnellisuus on vain kurjuuden verho.
Koska niistÀ on tuleva loppu?
Jos ja’amme oikeuden mukaan, tulee hĂ€vitys itsestÀÀn valtiolle, ja mikĂ€ oli omalla tavallaan hyvÀÀ, on antava tilaa pahalle.
Todella kansa on ollut pilven peitossa kauan aikaa.
SentÀhden on viisas tÀynnÀ oikeutta, mutta hÀn ei veistele ja kavertele toisia. HÀn on oikeamielinen, mutta ei moiti toisia.
HĂ€n on suora, mutta ei suorista toisia.
HĂ€n on valaistu, mutta ei loukkaa valistuksellaan.

59

59. Taon varjeleminen

DÀr finns ingenting som Àr sÄ bra som enkelhet
NÀr det gÀller att regera ett land och tjÀna Himmelen.
Bara genom enkelhet kan du snabbt tillfriskna.
NĂ€r du snabbt tillfrisknar ackumulerar du moral.
Att ha ackumulerad moral:
Det finns ingenting du inte kan övervinna.
NÀr det inte finns nÄgonting som du inte kan övervinna
Vem vet var grÀnserna gÄr för dina möjligheter?
Dessa grÀnser blir outgrundliga,
Du kan besitta landet.
NÀr Ur-Modern besitter landet kan det bli lÄng-livat.
Detta kallas ”att plantera rötterna djupt och ordentligt”.
Det Àr VÀgen till lÄng liv och eviga visioner.

Ihmisten hallitsemisessa ja taivaan palvelemisessa ei ole mitÀÀn kohtuuden veroista.
Kohtuuden kautta ihminen saapuu ensimÀiseen tilaansa.
Kun tÀmÀ tila on saavutettu, omistaa ihminen rajattoman mÀÀrÀn hyvettÀ.
Sellaisen hyveen voimalla hÀn voittaa kaiken.
EikÀ tÀllÀ mestaruudella ole loppua.
Siten hÀn esteettÀ voi vastaanottaa kuninkuuden.
Sellaisella ihmisellÀ on Àidin rakenne ja hÀn kestÀÀ rajattomasti.
HÀn on kuin kasvi, jonka juuret ovat syvÀllÀ ja jonka varsi on luja.
HÀn on ihminen, joka elÀÀ kauan ja nÀkee monta elonpÀivÀÀ.

60

60. Valtaistuimen tÀyttÀminen

Att styra ett stort land Àr som att tillaga en liten fisk.
NĂ€r du regerar folk med Tao
Kommer demoner inte att ha nÄgon kraft.
Inte sÄ att de inte har kraft,
Men deras kraft kommer inte att skada folket.
Eftersom de visa inte skadar folket,
Kommer de tvÄ inte att skada varandra.
HÀr smÀlter deras kraft samman till en och ÄtervÀnder.

Valtioita olisi ohjattava niinkuin keitÀmme pieniÀ kaloja, suuretta puuhatta.
Kun Tao saatetaan valtakuntaa ohjaamaan, antaa se lepoa kuolleitten varjoille.
Ei niin, ettÀ henget tulisivat toimettomiksi, vaan ne lakkaavat hÀiritsemÀstÀ kansaa.
Mutta – mikĂ€ on tĂ€rkeĂ€mpÀÀ – kansan viisas johtaja ei tee niille pahaa.
Ja kun nÀmÀ eivÀt hÀiritse toisiansa, tÀhtÀÀ niiden vaikutus yhteiseen hyvÀÀn.

61

61. Nöyryyden hyve

En bra stat skall vara som en flodsÀnka.
En blandning av hela vÀrlden,
Den Àr vÀrldens kvinnlighet.
Kvinnlighet övervinner alltid manlighet med mjukhet
Eftersom mjukhet Àr mindre.
DÀrför om en stor stat tjÀnar Ät en liten stat
Kommer den att vinna förtroende hos den lilla staten.
Om en liten stat tjÀnar Ät en stor stat
Kommer den att vinna förtroende hos den stora staten.
DÀrför tjÀnar nÄgra för att vinna förtroende
Och nÄgra vinner förtroende trots slaveri.
Den stora staten vill ingenting annat
Än att förena och föda sitt folk.
SmÄ stater vill ingenting annat
Än att tjĂ€na rĂ€tt person.
DÀrför fÄr bÄda vad de vill ha.
Storhet ligger i att tjÀna.

Valtakunta, niinkuin virta, tulee suureksi olemalla matala. Se tulee keskustaksi, johon koko maailma pyrkii.
Samoin on naisen laita: hÀn voittaa miehen yhtÀmittaisella rauhallisuudella.
Ja rauhallisuus on samaa kuin kestÀvÀisyys.
SentÀhden suuri valtio laskeutumalla niitten luo, jotka ovat sitÀ alempana, voi pÀÀstÀ niitÀ hallitsemaan.
Samaten pieni valtio, alistumalla jollekin suurelle, voi taata itselleen sen liittolaisuuden.
Siten toinen hankkii nöyryydellÀÀn uskollisuutta, toinen suosiota.
Suuri valtio haluaa saada valtaansa pieniÀ ja elÀttÀÀ niitÀ, mutta pieni valtio haluaa tulla liittolaiseksi ja palvella suurempaa.
Siten molemmat tulevat tyydytetyiksi, jos vain suurempi tahtoo alentua.

62

62. KÀytÀnnöllinen Tao

Tao Àr gömd djupt i alla ting.
Den Àr en god skatt
Och en tillflykt för det som inte Àr sÄ bra.
Med skickliga ord kan du bli framgÄngsrik.
Med hedersvÀrda handlingar kan du bli uppskattad.
Folk kanske inte Àr sÄ bra, men hur kan du förneka dem?
DÀrför, Àven om det finns fina juveler som bÀrs fram pÄ hÀstar vid kejsarens kröning och installationen av de tre prinsarna,
Är inte detta sĂ„ bra som att stanna dĂ€r du Ă€r
Och lÄta dig utvecklas i Tao.
Varför vÀrderade de gamla Tao sÄ mycket?
Man kan inte sÀga att det var för söka vinning
Eller för att avskrÀcka brott med bestraffning.
DÀrför Àr den det mesta prisade i vÀrlden.

Tao on kaikkien olioitten hiljainen johtaja.
Se rikastuttaa kunnon miestÀ ja torjuu pahantekijÀn.
Sen neuvo on aina paikallaan, sen hyvÀntahtoisuus tulee aina tarvittaissa.
NiitÀkÀÀn, jotka ei ole hyviÀ, se ei hylkÀÀ.
SentÀhden, kun hallitsija astuu valtaistuimelleen ja viittaa luokseen ylimyksiÀ, ei edes prinssi, joka tulee hÀnen eteensÀ arvomerkeillÀ ja ratsasjoukon saattamana, ole sen veroinen, joka nöyrÀsti esittÀÀ tÀmÀn Taon.
SillÀ miksikÀ vanhat pitivÀt Taoa niin suuressa arvossa?
Eikö sentÀhden ettÀ se oli kaikille avoinna ilman suurta etsimistÀ ja ettÀ sen kautta ihminen pÀÀsi synnistÀ?
TÀmÀn tÀhden sitÀ pidettiin maailman suurimpana kalleutena.

63

63. EteensÀ katsominen

Handla utan att ”göra”
Bli inblandad utan att manipulera.
Smaka utan att smaka.
Göra det stora smÄtt,
Och gör mÄnga, fÄ.
Svara pÄ ilska med moral.
Bearbeta svÄrigheter medan det fortfarande Àr lÀtt.
Ta itu med det stora medan det fortfarande Àr litet.
Det svÄra i livet
Börjar alltid med att vara lÀtt.
Stora företag har en gÄng varit smÄ.
DÀrför tar den vise aldrig itu med det stora
Och fÄr pÄ sÄ vis möjlighet att förverkliga sin storhet.
Oviktiga ord genererar liten övertygelse,
Mycket bekvÀmlighet leder till mycket svÄrighet.
DÀrför behandlar den vise saker som om de var svÄra,
Och hÀrav, blir de lÀttare.

Toimia ilman suunnitelmaa, puuhata olematta olevinaan, löytĂ€en suuren siinĂ€, mikĂ€ on pientĂ€, ja paljouden vĂ€hĂ€ssĂ€, kostaen vÀÀryyden hyvyydellĂ€, voittaen vaikeita asioita silloin kun ne ovat helppoja, ja ohjaten suuria asioita niiden alussa – se on Taon tapaista.
Kaikkien vaikeiden asioiden alku on helppoudessa ja suurten asioiden vaikeus vain alussa.
SentÀhden viisas voi aikaansaada suuria asioita nÀennÀisesti edes kajoomatta niihin.
Joka keveÀsti suostuu, pitÀÀ harvoin sanansa. Joka pitÀÀ kaikkia asioita helppoina, hÀnellÀ on paljon vaikeuksia.
SentÀhden viisas pitÀÀ paljon lukua pienistÀ asioista eikÀ hÀnellÀ siten ole mitÀÀn vaikeutta.

64

64. Huolenpito vÀhÀisistÀ

Det som ligger och vilar Àr lÀtt att ta tag i.
Det som Ànnu inte har intrÀffat Àr lÀtt att planera för.
Det som Àr ömtÄligt kan med lÀtthet brytas sönder.
Det som Àr ytterst litet kan med lÀtthet spridas.
Hantera saker innan de uppstÄr.
Klara av affÀrer innan de Àr en enda röra.
Ett tjockt trÀd vÀxer upp frÄn ett pyttelitet frö.
En hög byggnad börjar med en hög jord.
En resa pÄ hundra mil börjar med ett steg.
PlanlÀgg saker, och du Àr besegrad;
HĂ„ll fast, och du tappar taget.
Den vise fÄ det inte att gÄ ihop, dÀrför Àr hon inte slagen.
Genom att inte hÄlla fast, förlorar hon inte det.
NĂ€r folk funderar ut sina projekt
Tröttnar de ofta innan det Àr klart.
Om du Àr lika engagerad vid slutet
Som du var vid början,
Kommer du inte att bli sÄ besviken.
DÀrför vill den vise ha icke-lÀngtan,
VÀrdera inte sÀllsynta saker,
Studera det som inte kan lÀras in
SÄ att Tao kan rÀtta till misstagen hos den genomsnittliga mÀnniskan
Och hjÀlp alla saker i att manifestera sin sanna natur
Utan att tvinga fram det.

MikÀ on hiljaista, on helposti kiinni pidetty.
MikÀ on odotettua, on helposti vÀltettÀvissÀ.
MikÀ on haurasta, taittuu helposti.
MikÀ on pientÀ, hajoaa nopeasti.
Toimita tehtÀvÀsi, ennenkuin se pukeutuu muotoon.
JÀrjestÀ asiat, ennenkuin alkaa sekaannus.
Puu, joka on sylin vahvuinen, kasvoi pienestÀ vesasta.
YhdeksÀnkerroksinen linna kohosi pienestÀ kivikasasta.
Tuhannen virstan matka alkoi yhdestÀ askeleesta.
Joka ainoastaan suunnittelee, hÀn hÀvittÀÀ.
Joka tavoittelee, hÀn kadottaa.
Viisas ei menettele siten, ja sentÀhden hÀn ei tee pahaa.
HÀn ei tavoita ja sentÀhden hÀn ei kadota.
Mutta yhteinen kansa epÀonnistuu puuhissaan menestymisensÀ aattona.
Jos he olisivat yhtÀ ymmÀrtÀvÀisiÀ lopussa kuin alussa, ei tulisi sellaisia tappioita.
SentÀhden viisas haluaa ainoastaan sellaista, jota muut halveksivat, eikÀ pane mitÀÀn arvoa vaikeasti saavutettaville asioille.
HÀn hankkii yleistÀ oppia, mutta palaa siihen, jonka joukot ovat jÀttÀneet tien oheen.
Siten hÀn pyrkii luonnolliseen kehitykseen kaikissa asioissa ja toimii suunnittelematta.

65

65. Yksinkertainen hyve

De gamla var skickliga i att anvÀnda Tao
De upplyste inte mÀnniskorna,
Utan gav dem snarare enkelheten.
NÀr mÀnniskorna Àr svÄra att styra
Beror det pÄ deras duktighet.
DÀrför
Om du anvÀnder duktighet för att styra staten
Är du en statens rövare.
Om du inte anvÀnder duktighet för att styra staten
Är du en vĂ€lsignelse Ă„t staten.
Att alltid kÀnna till det lÀmpliga kallas
Mystisk Moral.
Hur djup och vittgÄende Àr inte den Mystiska Moralen!
Den fÄr allt att ÄtervÀnda
Tills de nÄr den Stora Normen.

Vanhat, jotka panivat Taon kÀytÀntöön, eivÀt kÀyttÀneet sitÀ kansan pöyhistÀmiseksi vaan tehdÀkseen heidÀt yksinkertaisiksi ja luonnollisiksi.
Vaikeus kansan hallitsemisessa johtuu liiallisesta valtiotaidosta.
Joka koettaa hallita valtakuntaa valtiotaidolla, on sille ainoastaan vitsaukseksi, mutta joka ilman sitÀ hallitsee, on siunaukseksi.
NĂ€iden kahden asian tieto on oikea hallitustaito ja niiden noudattamista sanotaan yksinkertaisuuden hyveeksi.
SyvÀ ja avara on tÀmÀ yksinkertaisuuden hyve, ja vaikka se on vastakkainen muille keinoille, voi se saada aikaan tÀydellisen jÀrjestyksen.

66

66. ItsensÀ viimeiseksi asettaminen

Anledningen till att floder och hav kan betraktas som
HÀrskare över dalgÄngarnas strömmar
Är pĂ„ grund av att de Ă€r belĂ€gna under dem.
DÀrför kan de vara deras hÀrskare.
SÄ om du vill vara över folk
MÄste du tala ödmjukt till dem.
Om du vill leda dem
MĂ„ste du placera dig bakom dem.
DÀrför Àr den vise placerad ovanför
Och mÀnniskorna kÀnner sig inte förtryckta.
Han Àr frÀmst och de kÀnner inget fel i det.
DÀrför tycker de om att placera honom frÀmst och störs inte av det.
Eftersom han inte tÀvlar med nÄgon.
Ingen tÀvlar dÀrför med honom.

Sen kautta saavat suuret virrat ja joet veroa kaikilta joilla ja puroilta, ettÀ ne ovat matalammalla: tÀssÀ on syy niiden ylemmyyteen.
SentÀhden viisas tahtoessaan hallita kansaa puhuu itsestÀÀn ikÀÀnkuin heitÀ alempana olevasta; ja halutessaan olla etevÀ asettaa hÀn oman itsensÀ taaimmaiseksi.
Siten vaikka hÀn on heitÀ ylempÀnÀ, he eivÀt tunne hÀnen painoansa, ja vaikka hÀn on heistÀ edellÀ, ei hÀn ole kellekÀÀn esteeksi.
SentÀhden koko maailma koroittaa hÀntÀ kunniaan eikÀ kukaan siitÀ loukkaannu.
Ja koska hÀn ei kilpaile, ei hÀnellÀ ole kadehtijaa.

67

67. Kolme kallista asiaa

Orsaken till att alla kallar min Tao stor
Är för att det inte finns nĂ„gonting som den.
Det Àr exakt dÀrför den Àr stor
Att det finns ingenting som den.
Om det var nÄgonting som var exakt överensstÀmmande med den
Hur skulle den kunna vara liten?
Jag har tre skatter som jag gillar och vÄrdar.
Den första Àr medlidande,
Den andra Àr enkelhet,
Den tredje Àr att inte vÄga sÀtta mig sjÀlv före nÄgon annan.
NĂ€r jag har medlidande, kan jag vara modig.
NÀr jag Àr enkel, kan jag vara generös.
NÀr jag inte vÄgar sÀtta mig sjÀlv före nÄgon annan
Kan jag ta tiden i akt för att förfina mina talanger.
I fall jag Àr modig utan medlidande
Generös utan att vara enkel, eller
SÀtta mig frÀmst utan att sÀtta mina egna angelÀgenheter sist,
SÄ kan jag lika gÀrna vara död.
Om du lönar krig med medlidande kommer du att segra.
Om du skyddar dig sjÀlv med medlidande kommer du att vara ogenomtrÀnglig.
Himmelen kommer att ta hand om dig,
Och skydda dig med medlidande.

Koko maailma tunnustaa, ettÀ vaikka minun taoismini on suuri, se ei kuitenkaan ole riittÀvÀ. Sen suuruus saa sen nÀyttÀmÀÀn riittÀmÀttömÀltÀ.
Jos se olisi kuin muut, olisi se jo kauan sitten huomattu riittÀmÀttömÀksi.
Mutta minÀ pidÀn kiinni kolmesta kalliista asiasta, joita myöskin harrastan.
EnsimÀinen on sÀvyisyys.
Toinen on sÀÀstÀvÀisyys.
Kolmas on nöyryys.
TÀllÀ sÀvyisyydellÀ voin olla uskalias. TÀllÀ sÀÀstÀvÀisyydellÀ voin olla antelias. TÀllÀ nöyryydellÀ voin olla suuri palveluksessa kuten kunnian astia.
Mutta nÀinÀ pÀivinÀ ihmiset hylkÀÀvÀt sÀvyisyyden ja tulevat tunkeileviksi.
He heittÀvÀt sÀÀstÀvÀisyyden ja tulevat tuhlaaviksi.
He jÀttÀvÀt nöyryyden ja tavoittavat etevÀmmyyttÀ ja niinmuodoin kuolemaa.
SÀvyisyys on aina voitokas hyökkÀyksessÀ ja varma puolustuksessa.
SentÀhden, kun taivas tahtoo sÀilyttÀÀ ihmisen, ympÀröi se hÀntÀ sÀvyisyydellÀ.

68

68. Taivaan jÀljitteleminen

Den bÀsta krigaren Àr aldrig aggressiv.
Den bÀsta kÀmpen Àr aldrig argsint.
Den bÀsta taktikern gÄr inte i strid med fienden.
De bÀsta anvÀndarna av sin talanger placerar sig sjÀlva bakom dem.
Detta kallas icke-stridande moral.
Det kallas förmÄgan att engagera mÀnniskors talanger.
Den kallas sammanfogande med Himmelen.
De gamla var utan jÀmförelse bra pÄ detta.

Joka hyvin komentaa, ei ole kÀskevÀinen.
Joka hyvin taistelee, ei ole vihainen.
Voittajista paras ei uhmaile sotaa.
Mestareista paras johtaa palvelijoitansa alentumalla.
TÀmÀ on kiistelemÀttömyyden hyve. TÀmÀ on vakuutuksen hyve.
TÀmÀ on taivaan jÀljittelemistÀ, joka oli vanhojen korkein pÀÀmÀÀrÀ.

69

69. YlhÀisen hyveen kÀyttö

Strateger har ett uttryck:
”Jag föredrar att kunna röra mig, hellre Ă€n att vara i en lĂ„st stĂ€llning
Föredrar att flytta tillbaka ett steg Ă€n gĂ„ fram en decimeter”.
Detta kallas framsteg utan att avancera;
Förbereda sig utan att vilja glÀnsa;
SlÄ till dÀr det inte finns nÄgot försvar;
Intagande honom utan strid.
Det finns ingen större fara Àn att underskatta sin motstÄndare.
Om jag underskattar min motstÄndare
Kommer jag att förlora det som Àr kÀrast.
DÀrför
NÀr motstÄndare drabba ihop
Kommer den som Àr ledsen för det att vara vinnaren.

Suuri sotilas on sanonut: »En uskalla olla isÀntÀ vaan olisin mieluummin vieras. (S. o. En tahdo antaa taisteluvaatimusta vaan mieluummin vastaan siihen.) En uskalla edistyÀ tuumaakaan, vaan mieluummin perÀydyn jalan verran.»
TÀtÀ minÀ nyt nimitÀn sivuhyökkÀykseksi eikÀ rivien etunenÀssÀ kulkemiseksi: se on samaa kuin kantaa aseita valmistumatta taisteluun, tarttua miekkaan sitÀ paljastamatta ja kulkea vihollista kohti kÀymÀttÀ sen kimppuun.
Ei ole mitÀÀn niin onnetonta kuin astua kevytmielisesti sotaan.
SillÀ niin tekemÀllÀ olemme vaarassa kadottaa arvokkaimpamme, nim. sÀvyisyytemme.
Siten tapahtuu, ettÀ kun vastakkaiset vallat kohtaavat toisensa taistelussa, hÀn joka sitÀ surkuttelee, jÀÀ varmasti voittajaksi.

70

70. Vaikeus tulla tunnetuksi

Mina ord Àr lÀtta att förstÄ
Och lÀtta att praktisera.
ÄndĂ„ Ă€r det ingen som förstĂ„r dem eller praktiserar dem.
Mina ord har ett ursprung;
Mina handlingar har en princip.
Det Àr bara pÄ grund av att du inte förstÄr detta
Som du inte förstÄr mig.
Eftersom det Àr fÄ som förstÄr mig
Är jag vĂ€rderad.
DÀrför bÀr de visa grova klÀder.
Dock gömmer sig en juvel i hans bröst.

Helpot ovat minun sanani oppia ja helpot panna kÀytÀntöön.
Kuitenkaan ei kukaan kykene niitÀ ymmÀrtÀmÀÀn eikÀ panemaan kÀytÀntöön.
SillÀ sanoissani on kaukainen alkuperÀ ja teoissani ylhÀinen laki.
Jotka eivÀt sitÀ tunne, eivÀt minuakaan tunne.
NiitÀ on harvassa, jotka minua tuntevat, ja he antavat minulle arvoa.
SillÀ viisas on ulkonaisesti köyhÀ, mutta hÀnellÀ on jalokivi povessaan.

71

71. TietÀmÀttömyyden tauti

Det finns ingenting bÀttre Àn att veta att man inte vet.
Inte veta, men ÀndÄ tÀnka att man vet--
Detta Àr sjukdom.
Bara nÀr du Àr sjuk av att vara sjuk
Kan du bli frisk.
De visa blir inte sjuka
Det beror pÄ att hon Àr trött pÄ sjukdom.
DÀrför Àr hon inte sjuk.

Oman tietÀmÀttömyytensÀ tunteminen on parasta tietoa.
Sellaisen tiedon puute on tautia.
Jos vain joku pitÀÀ sitÀ tautina, paranee hÀn siitÀ.
Viisas on vapaa tÀstÀ taudista.
HÀn tietÀÀ mitÀ se on ja on vapaa siitÀ.

72

72. ItsensÀ rakastaminen

NÀr mÀnniskorna inte Àr rÀdda för din kraft
DĂ„ har din kraft blivit riktigt stor.
Stör dem inte i deras inre angelÀgenheter.
Underkuva inte deras uppehÀlle.
Det Àr bara ditt förtryck som gör dem förtryckta.
DÀrför förstÄr den vise sig sjÀlv
Men visar inte upp sig.
Älskar sig sjĂ€lv
Men skryter inte.
DÀrför slÀpper hon taget
Och Àr nöjd med det.

Kun ihmisillÀ ei ole oikeata nykyisten vaarain pelkoa, syöksyvÀt he suurempiin vaaroihin.
Varokoot, etteivÀt laajenna taloansa vÀsyneinÀ nykyiseen tilaansa.
JolleivÀt he halveksi sitÀ, ei synny sellaista vÀsymystÀ.
TÀmÀn vuoksi viisas, vaikka hÀnellÀ on itsetunto, ei kerskaile.
HÀn rakastaa mutta ei pane itseÀÀn korkealle.
Siten hÀn vÀlttÀÀ ylpeyden ja on tyytyvÀinen.

73

73. Toiminnan vapaus

Om du Àr modig att vÄga kommer du att dö.
Om du Àr modig i att inte-vÄga kommer du att leva.
En Àr vÀlgörande och den andra Àr skadlig.
Vem förstÄr orsaken till varför Himmelen ogillar vad den ogillar?
Även de visa har svĂ„rt att förstĂ„ detta.
Himmelens vÀg Àr att segra med lÀtthet utan att kÀmpa.
Att svara bra utan ord,
Att komma naturligt utan att vara speciellt inbjudan,
Att planera bra utan oro.
Himmelens nÀt Àr vidstrÀckt.
Det Àr löst.
ÄndĂ„ slipper ingenting igenom.

Jonka rohkeus ilmenee uhmailemisessa, hÀn joutuu kuolon kÀsiin.
Jonka rohkeus nÀyttÀytyy itsensÀ hallitsemisessa, hÀn sÀilyy.
Niin ettÀ on olemassa kahdenlaista rohkeutta, toinen onneton ja toinen edullinen.
Mutta kuka voi sanoa, miksi toinen niistÀ saa osakseen taivaan tuomion?
TÀmÀn vuoksi viisas huomaa toimimisen vaikeaksi.
Taivaallinen Tao ei kilpaile ja voittaa kuitenkin kaiken; se ei puhu ja on kuitenkin taitava vastaamaan, se ei kutsu ja kuitenkin tulevat esineet helposti sen luo.
Se on hiljainen menettelytavassaan ja sen toimenpiteet ovat tÀysin tehokkaat.
Taivaan verkolla on suuret silmÀt ja kuitenkaan ei mikÀÀn pujahda niiden lÀpitse.

74

74. Hallitsemisen virhe

Om mÀnniskorna inte Àr rÀdda för döden
Hur kan du skrÀmma dem med döden?
Om du fÄr mÀnniskorna att oupphörligt vara rÀdda för döden
Genom att fokusera pÄ nÄgon som gör nÄgonting ovanligt
Och döda den personen,
Vem vÄgar dÄ röra sig?
Det finns alltid officiella bödlar att hantera detta.
Om du spelar rollen av officiell bödel
Är det som att spela rollen av MĂ€ster Snickaren.
Det Àr inte mÄnga som inte vill hugga av deras hÀnder.

Kun kansa ei pelkÀÀ kuolemaa, mitÀ virkaa on silloin rangaistuksella heidÀn peloittamisekseen?
Ja jos heitÀ aina pidettÀisiin kuoleman pelossa ja minÀ ryhtyisin kÀsiksi kaikkiin pahantekijöihin ja tappaisin heidÀt, uskaltaisinko tehdÀ sen?
Aina odottaa suuri Teloittaja!
Jos joku anastaa sen viran, on hÀn kuin vasta-alkaja, joka astuu suuren rakentajan työmaalle.
Sellainen harvoin on leikkaamatta omia kÀsiÀÀn.

75

75. Ahneuden paha

Orsaken till varför folket svÀlter
Beror pÄ att deras hÀrskare lÀgger omÄttliga skatter pÄ dem.
De Àr svÄra att regera
DÀrför att deras hÀrskare har sina egna ÀndamÄl i sinnet.
Orsaken till att folk tar lÀtt pÄ döden
Är för att de vill att livet skall vara rikt.
DÀrför tar de lÀtt pÄ döden.
Det Àr bara genom att inte leva för ditt eget ÀndamÄl
Som du kan stÀlla dig över vÀrderingar av livet.

Kansa kÀrsii nÀlkÀÀ sentÀhden ettÀ heidÀn ylempÀnsÀ panevat heille raskaita veroja. TÀmÀ on heidÀn puutteensa aiheuttajana.
Kansaa on vaikea hallita noiden ylempien kÀskevÀisyyden vuoksi. TÀmÀ on hÀmmennyksen syynÀ.
Ihmiset halveksivat kuolemaa, koska elÀmÀn kestÀmisessÀ on niin paljon tuskaa.
SiinÀ syy heidÀn vÀlinpitÀmÀttömyyteensÀ kuolemaa kohtaan.
SentÀhden on parempi elÀÀ syrjÀssÀ kuin tehdÀ liikoja elÀmÀstÀÀn.

76

76. Voiman vaara

NÀr folk Àr nyfödda Àr de milda och mjuka.
Vid döden Àr de hÄrda och stela.
NÀr plantor Àr levande Àr de mjuka och fina.
NÀr de dör, vissnar de och torkar upp.
DÀrför Àr hÄrd och stel följden av döden.
Mild och mjuk Àr följden av livet.
DÀrför, om du Àr aggressiv och stel, kommer du inte att segra.
NÀr ett trÀd Àr hÄrt tillrÀckligt, huggs det ner. DÀrför
Är hĂ„rd och stel mindre,
Mild och mjuk Àr större.

Ihminen on syntyessÀÀn hento ja heikko, kuollessaan jÀykkÀ ja voimakas.
Samoin on kaiken laita. Puut ja vesat varhaisessa kasvussaan ovat pehmeitÀ ja taipuvia, mutta kuollessaan kuivettuneet ja sitkeÀt.
Niiden kovuus ja tukevuus ovat kuoleman seuralaisia, mutta hienous ja taipuvaisuus elÀmÀn seuralaisia.
Sen vuoksi sotilas luottamalla voimaansa ei voita kuolemaa, ja samoin voimakas puu tulee ainoastaan polttopuuksi. SillÀ vÀkevÀn ja tanakkaan pitÀÀ olla alhaalla, mutta hiljainen ja myöntyvÀinen on ylhÀÀllÀ.

77

77. Taivaallinen Tao

Himmelens vÀg
Är som att hantera en pilbĂ„ge.
Överdelen böjs ner,
Nederdelen böjs upp.
Överskottet av strĂ€ngen dras undan
DÀr det behövs mer, lÀggs det till.
Det Àr Himmelens vÀg
Att ta bort dÀr det Àr överskott
Och lÀgga till dÀr det fattas.
MÀnniskornas vÀg Àr annorlunda:
De ta bort dÀr det behövs mer
Och lÀgger till dÀr det Àr överskott.
Vem kan ta sitt överskott och ge det till mÀnniskorna?
Bara en som Àger Tao.
DÀrför agerar de vise utan förvÀntning.
HĂ„ller inte fast vid sina prestationer.
Vill inte visa sin moral.

Niinkuin jousen jÀnnittÀminen on taivaallinen Tao.
Se tuo alas kaiken, mikÀ on korkeata, ja nostaa sen, mikÀ on alhaista.
Se vÀhentÀÀ, missÀ on liiallisuutta, ja lisÀÀ, missÀ on puutetta.
Taivaallinen Tao tekee kaikki oliot samanvertaisiksi. TÀmÀ Tao ei ole ihmisestÀ.
Ihminen ottaa tarvitsevalta lisÀtÀkseen omaa ylpeyttÀÀn.
MissÀ on se mies, jolla on rikkautta yltÀkyllin ja joka antaa sen maailman palvelukseen? Ainoastaan hÀn, jolla on Tao.
TÀmÀn vuoksi viisas suorittaa työnsÀ odottamatta palkintoa eikÀ etsi kunniaa itselleen.
Siten hÀn peittÀÀ rikkautensa.

78

78. Totuuden omaksuminen

Ingenting i vÀrlden Àr mjukare Àn vatten,
Trots det finns ingenting bÀttre för att övervinna det hÄrda och starka.
Detta Àr för att ingenting kan Àndra pÄ vattnet.
Att det mjuka övervinner det hÄrda
Och det stilla övervinner det aggressiva
Är nĂ„gonting som alla vet
Men som ingen kan göra sig sjÀlv.
DÀrför sÀger de visa:
”En som accepterar statens smuts
Blir dess mÀstare.
Den som accepterar dess olycka
Blir kung i vĂ€rlden”.
Sanningen tycks motsÀgande.

Ei mikÀÀn koko maailmassa ole niin heikkoa ja taipuvaa kuin vesi, mutta vÀkevÀn alas murtamiseen ei sillÀ ole vertaista.
TÀssÀ ei ole mitÀÀn vaalinvaltaa.
Koko maailma tietÀÀ, ettÀ pehmeÀ voi kuluttaa loppuun kovan ja heikko voittaa vÀkevÀn, mutta kukaan ei jaksa toteuttaa sitÀ teoissaan.
SentÀhden viisas sanoo: »Joka kantaa maansa synnit, on todella maansa herra. Joka kantaa ihmisten kÀrsimykset, on todella heidÀn kuninkaansa».
Totuuden sanat ovat aina eriskummaisia (paradokseja)!

79

79. Lupauksen pitÀminen

Efter att ha lugnat ner sin ilska
Finns det alltid förtrytelse.
Hur kan detta anses som nÄgot bra?
DÀrför hÄller de visa sin del av en överenskommelse
Och kontrollerar inte den andra personen.
DÀrför hÄller den officiella moralen vad den lovat
Och den oÀrlige bryter det.
Himmelens Tao har inga favoriter:
Den höjer upp det som Àr Bra.

Kun on sovinto tehty pitkÀn kiistan jÀlkeen, jÀÀ toinen puoli aina napisemaan. Ja kuinka tÀtÀ voitaisiin sanoa hyvÀksi riidan ratkaisuksi?
SentÀhden viisas ottaa oman osansa sitoumuksesta eikÀ vaadi itselleen muuta.
Kunnon mies tarkastaa ainoastaan omia sitoumuksiaan sopimuksessa, mutta kunnoton etsii omaa etuaan.
Taivaallisella Taolla ei ole suosikkeja.
Se auttaa aina hyviÀ.

80

80. YksinÀÀn seisominen

LÄt landet vara litet och mÀnniskorna fÄ,
Som, Àven om de har mÄnga maskiner, sÄ anvÀnder de dem inte.
De tar döden allvarligt och vandrar inte lÄngt bort.
FastÀn de har bÄtar och vagnar, Äker de aldrig i dem.
De har vapen men de gÄr aldrig i krig.
LÄt dem ÄtervÀnda till att mÀta genom att göra knutor i repen.
Se till att de har bra mat, ge dem fina klÀder, en fridfull boning och ett avslappnat liv.
FastÀn grannlandet kan ses och dess hundar och kycklingar höras,
Kommer mÀnniskorna att bli gamla och dö utan att ha besökt varandras lÀnder.

Jos minulla olisi pieni valtakunta ja ainoastaan kymmenen tai sata kykenevÀÀ miestÀ, niin minÀ en kÀyttÀisi niitÀ hallitukseen.
MinÀ opettaisin kansaa katsomaan kuolemaa korkeaksi asiaksi ja silloin he eivÀt lÀhtisi ulkomaille sitÀ etsimÀÀn.
Vaikka heillÀ olisi laivoja ja vaunuja, eivÀt he niillÀ lÀhtisi matkaan.
Vaikka heillÀ olisi sotavarustuksia, ei heillÀ olisi koskaan tilaisuutta ottaa niitÀ yllensÀ. Kansa palaisi taas nuoran ja solmun kÀyttöön (kirjoituksen asemasta).
He huomasivat karkean ruuan hyvÀnmakuiseksi, pitÀisivÀt yksinkertaiset vaatteensa kauniina, katsoisivat talojansa lepopaikoiksi ja nauttisivat omista yksinkertaisista huvituksistansa.
Vaikka lÀheisyydessÀ olisi naapurivaltio ja sieltÀ kuuluisi kukkojen kiekunta ja koirien haukunta, niin kansani kuitenkin kasvaisi vanhaksi ja kuolisi tuntematta tarvetta seurustella sen kanssa.

81

81. Yksinkertaisuuden todistus

De sanna orden Àr inte fantastiska.
Fantastiska ord Àr inte sanna.
Det goda debatterar inte.
Debatter Àr inte bra.
Den som kÀnner verkligen Àr inte skolad,
Den med omfattande kunskap vet egentligen inte mycket.
De visa lÀgger inte pÄ hög,
Hon ger folket sitt överskott.
Genom att ge av sitt överskott till andra blir hon berikad.
Himmelens vÀg Àr att hjÀlpa, inte att skada.
De visas vÀg Àr att agera utan att pÄstÄ.

VilpittömÀt sanat eivÀt ole korskeita, korskeat sanat eivÀt ole luotettavia.
Taon mies ei vÀittele.
Jotka vÀittelevÀt, eivÀt ole Taossa taitavia.
Jotka tuntevat sen, eivÀt ole oppineita. Oppineet eivÀt sitÀ tunne.
Viisas ei aarteita kasaa.
MitÀ enemmÀn hÀn toisille tuhlaa, sitÀ enemmÀn hÀnellÀ itsellÀÀn on.
MitÀ enemmÀn hÀn muille antaa, sitÀ rikkaammaksi hÀn tulee.
TÀmÀ on taivaallinen Tao, joka tunkee kaiken lÀpi, mutta ei loukkaa ketÀÀn.
TÀmÀ on viisaan miehen Tao, joka toimii, mutta ei taistele.