51. Hyveen suosittelemista

51

Tao synnyttää ja Teh (hyve) elättää.
Kaikki oliot pukeutuvat moniin muotoihinsa ja Teh’in voima vie niitä täydellisyyttä kohti.
Sentähden kaikki oliot yhtyvät Taoa ylistämään ja hyvettä suosimaan.
Mutta tämä Taon ja Teh’in kunnioitus ei tapahdu mistään käskystä.
Se ei ole pakoitettua ja sentähden se kestää ainiaan.
Sillä Tao synnyttää kaikki oliot ja Teh elättää, enentää, kasvattaa, täydentää, kypsyttää, suojelee ja valvoo niitä.
Synnyttäminen omistamatta, työskenteleminen odottamatta palkkaa, kasvattaminen anastamatta valtaa – se on ylhäistä hyvettä!

Hoch Dolmey yInmoH mIw'a'.
je' ghob.
chenmoH Hap 'u'.
naQmoH wanI'mey.
vaj wa'netlh Dol'e',
mIw'a' vuv Hoch
'ej ghob quvmoH Hoch'e'.
'e' luta' ra'taHvIS pagh.
ruch 'e' luwuq bIH'e'.
bIH yInmoH mIw'a',
je' ghob 'ej nenmoH,
ghojmoH 'ej yoD.
leSmoH, Qutlh 'ej 'av.
bIH yInmoH mIw'a' 'ach bIH ghajbe'.
bIHvaD vum 'ach naD pIHbe'.
bIH Dev 'ach bIH ghatlhbe'.
peghbogh ghob 'oH ghobvam'e'.

52. Palaaminen alkusyyhyn

52

Se, mistä maailmankaikkeus puhkesi esiin, voidaan pitää sen äitinä.
Tuntemalla äitiä pääsette lapsen perille.
Ja jos tuntien lasta pidätte äitiä korkeampana, ette kärsi mitään pahaa, vaikka ruumiinne häviääkin.
Pitäkää suunne lukossa ja sulkekaa näön ja äänen ovet, niin ei teillä pitkin elämäänne tule olemaan mitään ikävyyksiä.
Mutta avatkaa suunne ja olkaa kyseliäitä, niin teille koko elämänne ajan tulee harmillisuuksia.
Käsittää olioita niiden siemenessä on älyä.
Pysyä lempeänä on olla voittamaton.
Seuratkaa valoa, joka johtaa teitä kotia kohti, niin ette joudu hukkaan pimeässä.
Tätä minä sanon ikuisen Taon toteuttamiseksi käytännössä.

mung ghaj 'u'.
Hoch SoS 'oH mungvam'e'.
SoS DaSovDI'
puqDaj DaSovchu' je.
puq DaSovDI'
SoS DatlhejmeH yIchegh
vaj bIyIntaHvIS DaQIHlu'be'.
'ochmey DaSoQmoHchugh,
lojmIt DangaQmoHchugh
vaj bIyIntaHvIS bIQopchoHbe'.
'ochmey DapoSmoHchugh,
Qu'lIj Dalaw'moHchugh
vaj bIyIntaHvIS DatoDlu'be'.
ramwI' Daleghchugh Daleghchu'.
bIvaDlaHtaHchugh bIHoSqu'.
tIH tIlo' 'ej tIHmey Hal yIchegh.
SoHmo' bISot 'e' yIqaSmoHQo'.
ru'Ha'wI' pabmeH mIw 'oH mIwvam'e'.

53. Selvyyden kasvaminen

53

Oi jospa olisin kylliksi viisas seuraamaan suurta Taoa!
Suuri Tao on äärimmäisen helppo, mutta ihmiset kulkevat mieluummin monimutkaisia teitä.
Hallitseminen on suuri työ.
Vaikka talo on erinomaisen hyvin varustettu, voivat pellot olla rikkaruohoja täynnä ja jyväaitat tyhjiä.
Kauniisti pukeutumista, terävien miekkojen kantamista, ylellistä syömistä ja juomista ja suuren rikkauden kasaamista – sitä minä sanon koreaksi varkaudeksi.
Ettei se ole Taoa, on ainakin varma.

puSqu'bejchugh SovwIj,
mIw'a' vIpabtaHvIS
vIpabHa'choH 'e' neH vIHaj.
ngeD mIw'a' pabmeH Qu'.
'ach 'oH bIv 'e' lumaS nuvpu'.
woQ vaS'a' DojmoHlu'
'ach Du' yotlhmey luwIjbe'lu'
'ej tIr qachmey lutebbe'lu'taH.
Dunqu' Sutchaj, jejqu' yanmeychaj.
tlhoy Sop 'ej mIp 'Iq lughaj.
nIHwI' mIw 'oH mIwchaj'e'.
mIw'a' 'oHbe' nIHwI' mIw'e'.

54. Juuri ja oksat

54

Joka oikein istuttaa, ei koskaan kisko istutuksiaan ylös.
Joka oikein tarttuu kiinni, ei hellitä.
Hänen jälkeläisensä kunnioittavat häntä lakkaamatta.
Joka itsessään kehittää Taoa, hän juurtuu hyveeseen.
Joka kehittää Taoa perheessään, hän saattaa hyveensä leviämään.
Joka kehittää Taoa kylässään, hän kasvattaa onnellisuutta.
Joka kehittää Taoa valtakunnassaan, hän saattaa onnen voitolle.
Joka kehittää Taoa maailmassa, hän tekee hyveen kaikkialliseksi.
Minä tarkastan itseni ja tulen tuntemaan toisia.
Tarkkaan perhettäni ja kaikki muut tulevat tutuiksi kuin perheen jäsenet.
Tarkkaan valtakuntaani ja opin tuntemaan muutkin.
Tarkkaan tätä maailmaa ja muut maailmat tulevat minulle tunnetuiksi.
Kuinka muuten voisin oppia tuntemaan ne lait, jotka kaikkia hallitsevat, kuin siten, että tarkkaan niitä itsessäni?

vay' cherlu'chu'pu'bogh cherHa'laH pagh.
vay' 'uchlu'chu'bogh narghmoHlaH pagh.
no' vuvtaH tuqnIghpu' 'ej mevbe'.
SoHDaq ghob Dapabchugh,
vaj teHchoH ghoblIj.
tuqlIjDaq ghob Dapabchugh,
vaj 'IqchoH ghoblIj.
yoSlIjDaq ghob Dapabchugh,
vaj taHqu' ghoblIj.
SeplIjDaq ghob Dapabchugh,
vaj law'choH ghoblIj.
qo' HochDaq ghob Dapabchugh
vaj Sachqu' ghoblIj.
vaj nuv DanoHmeH nuv yIlo'.
tuq DanoHmeH tuq yIlo'.
yoS DanoHmeH yoS yIlo'.
Sep DanoHmeH Sep yIlo'.
qo' DanoHmeH qo' yIlo'.
chay' qo' mIw vISov?
jISummo' vISov.

55. Ihmeellinen sopusointu

55

Se mies, joka on Taon täyttämä, on kuin pieni lapsi.
Myrkylliset eläimet eivät häntä pistä; villieläimet eivät käy häneen käsiksi eivätkä petolinnut iske kynsiänsä häneen.
Hänen nuoret luunsa eivät ole kovia eivätkä jänteensä vahvoja, mutta hänen kädentartuntansa on luja ja varma.
Hän on täynnä miehevyyttä, vaikka sukupuolestaan tietämätön.
Vaikka hän huutaisi kaiken päivää, ei hänen äänensä koskaan käy käheäksi.
Tästä näkyy hänen sopusointunsa luonnon kanssa.
Tämän sopusoinnun tieto on ikuinen Tao.
Tämä ikuinen Tao on hengen valistus.
Kohtuuttomat tavat puhkeavat ihmisessä, ja kun mieli antaa intohimoille perää, kasvavat ne päivä päivältä.
Mutta päästyään huippuunsa vievät ne ihmisen perikatoon.
Tämä on vastoin Taon luontoa. Mikä on vastoin Taoa, sen loppu on lähellä.

qen boghpu'bogh ghu rur
ghob naQqu' ghajbogh nuv'e'.
lu'aw'be' ghew ghargh je.
luHIvbe' Ha'DIbaH qu'.
ghaHDaq jopbe' toQmey.
tun HomDaj, puj Somraw'Daj
'ach pe'vIl 'uch ghopDaj.
wej nga'chuqghach Sov
'ach vIHchoH loD 'ay'Daj,
vaQchu'taHmo' ghaH.
SaQ qaStaHvIS jaj
'ach chuStaH ghoghDaj.
'eychu'taHmo' ghaH.
'eychu'ghach DaSovchugh vaj ru'Ha'wI' DaSov.
ru'Ha'wI' DaSovchugh vaj bIjIvHa'.
yInlIj Daje'chugh vaj SanlIj DaSIgh.
tlhuHlIj raDchugh yablIj vaj HoSlIj Dalo'Ha'.
HoSlIj Dalo'Ha'.
tlhoy Sachchugh vay' Dejbej.
mIw'a' 'oHbe' mIwvam'e'.
mIw'a' pabHa'chugh vay' tugh Sab.

56. Ihmeellinen hyve

56

Joka Taon tuntee, ei siitä väittele, ja ne, jotka siitä lavertelevat, eivät sitä tunne.
Pitää huulet sulettuina, sulkea näön ja äänen ovet, tasoittaa kulmikkaisuudet, vienontaa häikäisyä ja olla samalla tasalla kuin maan tomu – tämä on ihmeellinen hyve.
Joka tämän huomaa, hän katsoo samoilla silmillä avomielisyyttä ja umpimielisyyttä, hyväntahtoisuutta ja loukkausta, kunniaa ja häpäisyä.
Tästä syystä häntä kaikki ihmiset suuresti kunnioittavat.

jatlhbe' SovwI'.
Sovbe' jatlhwI'.
'ochmey tISoQmoH,
lojmIt tIngaQmoH,
HeH jej tIjejHa'moH.
vay' baghlu'pu'bogh tIbaghHa'moH.
bochqu'wI' yIbochHa'moH.
qo' lamHom yItay'moH.
mIwvam Dellu'meH jatlhlu':
tay'chu'ghach peghqu'.
vaj DuparHa'lu'meH DuHbe'
'ej Duparlu'meH DuHbe'.
DuQaHlu'meH DuHbe'
'ej DuQIHlu'meH DuHbe'.
DuquvmoHlu'meH DuHbe'
'ej DutuHmoHlu'meH DuHbe'.
vaj qo' pop'a' DaSuq.

57. Oikea halitus

57

Oikeamielinen hallitkoon valtakuntaa. Ovela johtakoon sotajoukkoa.
Mutta se, joka tehokkaasti toimii toimettomuudellaan, olkoon kuningas.
Mistä tiedän, kuinka asioiden laita on oleva?
Tiedän tämän kautta:
Kun ihmisten toimia ohjaamassa on estäviä lakeja, köyhtyy maa yhä enemmän.
Kun kansan sallitaan vapaasti aseita käyttää, on hallitus vaarassa.
Mitä sukkelammaksi ja taitavammaksi kansa tulee, sitä enemmän tulevat keinotekoiset kappaleet käytäntöön.
Ja kun viekkaat keinot ovat saaneet yleistä arvoa, silloin varkaat menestyvät.
Sentähden sanoo viisas: »Minä en mitään määrää, ja kansa on muodostava itsensä.
Tahdon pysyä rauhassa, ja kansa on löytävä leponsa.
En tahdo tunkea esille, ja kansa on menestyvä.
Tahdon panna pois kunnianhimon, ja kansa on palaava luonnolliseen yksinkertaisuuteensa.»

wo' Dache'meH mIw motlh yIlo'.
noH DaQapmeH mIw le' yIlo'.
'ach qo' DacharghmeH yInISQo'.
chay' mIwmeyvam vISov?
jISummo' vISov.
puSchoHtaHchugh nuv DIbmey,
chepHa'choH je nuvpu'.
law'choHtaHchugh nuv nuH jej,
lughHa'choH je Sep Dotlh.
SarchoHtaHchugh nuv laHmey,
law'choH je motlhbe'wI'mey'e' lIngbogh chaH.
law'choHtaHchugh chutmey,
law'choH je HeSwI'pu'.
vaj jatlh jIvHa'wI':
jIvangbe'
'ach nIteb choH nuvpu'.
jIjot 'e' vImaS
'ach nIteb lughchoH nuvpu'.
jInISQo'
'ach nIteb chepchoH nuvpu'.
pagh vIneH
'ach nIteb napchoH nuvpu',
Sor Hap pe'be'lu'pu'bogh lururchoH.

58. Sallia toisten parantaa itsensä

58

Vapaa ja lempeä hallitus antaa kansalle kehittymisen mahdollisuuden.
Kun hallitus on jäykkä ja vaativainen, on kansa kuihtunut ja viheliäinen.
Kurjuus on vain olemisen varjo.
Onnellisuus on vain kurjuuden verho.
Koska niistä on tuleva loppu?
Jos ja’amme oikeuden mukaan, tulee hävitys itsestään valtiolle, ja mikä oli omalla tavallaan hyvää, on antava tilaa pahalle.
Todella kansa on ollut pilven peitossa kauan aikaa.
Sentähden on viisas täynnä oikeutta, mutta hän ei veistele ja kavertele toisia. Hän on oikeamielinen, mutta ei moiti toisia.
Hän on suora, mutta ei suorista toisia.
Hän on valaistu, mutta ei loukkaa valistuksellaan.

qetlhchugh qum 'ej nISbe'chugh
nIt nuvpu' 'ej yuDHa'.
'ongchugh qum 'ej nISchugh
ngoj nuvpu' 'ej chepHa'.
San Do' Qutlh Qugh'e'.
Qugh So' San Do''e'
wanI'vammey baqmeH DuH'a'?
vangmeH mIw lugh tu'lu''a'?
motlhbe'choH motlhwI'.
mIghchoH QaQwI'.
Hoch jaj ghurtaH nuv mIS.
vaj jej jIvHa'wI' 'ach pe'be'.
tey 'ach QIHbe'.
SIHHa'moH 'ach ghorbe'.
boch 'ach leghHa'moHbe'.

59. Taon varjeleminen

59

Ihmisten hallitsemisessa ja taivaan palvelemisessa ei ole mitään kohtuuden veroista.
Kohtuuden kautta ihminen saapuu ensimäiseen tilaansa.
Kun tämä tila on saavutettu, omistaa ihminen rajattoman määrän hyvettä.
Sellaisen hyveen voimalla hän voittaa kaiken.
Eikä tällä mestaruudella ole loppua.
Siten hän esteettä voi vastaanottaa kuninkuuden.
Sellaisella ihmisellä on äidin rakenne ja hän kestää rajattomasti.
Hän on kuin kasvi, jonka juuret ovat syvällä ja jonka varsi on luja.
Hän on ihminen, joka elää kauan ja näkee monta elonpäivää.

nuv Dache'taHvIS
'ej 'u' Datoy'taHvIS
potlh ghom yIcher.
potlh ghom Dacherta'chugh
tugh mIw'a' DapablaH.
tugh mIw'a' Dapabta'chugh
ghob DavI'laH.
ghob DavI'ta'DI'
pagh Data'be'laHbogh tu'lu'.
pagh Data'be'laHbogh tu'lu'DI'
laHlIj vuSbe'lu'.
laHlIj vuSbe'lu'mo'
wo' Dache'rup.
wo' SoS Dawuvmo'
bItaHlaHtaH.
Dacherlu'chu'ta'.
DaQutlhlu'chu'.
yIn nI' mIw'a' 'oH mIwvam'e'.
leSSov mIw'a' 'oH mIwvam'e'.

60. Valtaistuimen täyttäminen

60

Valtioita olisi ohjattava niinkuin keitämme pieniä kaloja, suuretta puuhatta.
Kun Tao saatetaan valtakuntaa ohjaamaan, antaa se lepoa kuolleitten varjoille.
Ei niin, että henget tulisivat toimettomiksi, vaan ne lakkaavat häiritsemästä kansaa.
Mutta – mikä on tärkeämpää – kansan viisas johtaja ei tee niille pahaa.
Ja kun nämä eivät häiritse toisiansa, tähtää niiden vaikutus yhteiseen hyvään.

Sep tIn Dache'meH
ghotI' mach vutmeH mIw yIlo'.
qo' qumlu'meH mIw'a' lo'lu'chugh
HoS lughajbe' qa' mIgh.
lojbe' HoSchaj
'ach nuvpu' QIHbe'.
nuvpu' QIHbe'
'ej jIvHa'wI' QIHbe'.
luQIHbe'lu'mo'
tay'choH ghobmeychaj 'ej chaHDaq tatlh'egh.

61. Nöyryyden hyve

61

Valtakunta, niinkuin virta, tulee suureksi olemalla matala. Se tulee keskustaksi, johon koko maailma pyrkii.
Samoin on naisen laita: hän voittaa miehen yhtämittaisella rauhallisuudella.
Ja rauhallisuus on samaa kuin kestäväisyys.
Sentähden suuri valtio laskeutumalla niitten luo, jotka ovat sitä alempana, voi päästä niitä hallitsemaan.
Samaten pieni valtio, alistumalla jollekin suurelle, voi taata itselleen sen liittolaisuuden.
Siten toinen hankkii nöyryydellään uskollisuutta, toinen suosiota.
Suuri valtio haluaa saada valtaansa pieniä ja elättää niitä, mutta pieni valtio haluaa tulla liittolaiseksi ja palvella suurempaa.
Siten molemmat tulevat tyydytetyiksi, jos vain suurempi tahtoo alentua.

puH 'eS rur Sep tIn.
qo'Daq ghommeH Daq Da.
qo'Daq be' Da.
jotmo' be' reH loD jey.
jotmo' 'eStaH.
vaj Sep mach bIngDaq ratlhchugh Sep tIn,
Sep mach chargh.
'ej Sep tIn bIngDaq ratlhchugh Sep mach,
Sep tIn chargh.
vaj 'eSchoHmo' Qap 'op,
'ej 'eStaHmo' Qap latlh.
nuq 'oH Sep tIn ngoQ'e'?
nuv tay'moH 'ej je' neH.
nuq 'oH Sep mach ngoQ'e'?
nuv toy' 'ej chaHvaD lulIgh Suq neH.
vay' neHbogh SuqlaH Hoch
'eSchugh Sep tIn'e'.

62. Käytännöllinen Tao

62

Tao on kaikkien olioitten hiljainen johtaja.
Se rikastuttaa kunnon miestä ja torjuu pahantekijän.
Sen neuvo on aina paikallaan, sen hyväntahtoisuus tulee aina tarvittaissa.
Niitäkään, jotka ei ole hyviä, se ei hylkää.
Sentähden, kun hallitsija astuu valtaistuimelleen ja viittaa luokseen ylimyksiä, ei edes prinssi, joka tulee hänen eteensä arvomerkeillä ja ratsasjoukon saattamana, ole sen veroinen, joka nöyrästi esittää tämän Taon.
Sillä miksikä vanhat pitivät Taoa niin suuressa arvossa?
Eikö sentähden että se oli kaikille avoinna ilman suurta etsimistä ja että sen kautta ihminen pääsi synnistä?
Tämän tähden sitä pidettiin maailman suurimpana kalleutena.

wa'netlh Dol Halna' 'oH mIw'a''e'.
nuv QaQ potlh 'oH.
nuv qab lulIgh 'oH.
quv luje'laH mu' 'IH.
nob luDalaH ta' 'IH.
nuv qab lajQo'meH meq tu'lu''a'?
vaj ta' Sughlu'DI',
qumDaj 'utlh lugheSlu'DI',
chaHvaD naghboch Sarghmey je tInobQo'
'ach yIjottaH, mIw'a'vam yInob.
qatlh mIw'a' luvan tIQwI'?
jatlhpu'be'a':
"mIw'a'mo' vay' nejbogh Suq nejwI'.
mIw'a'mo' yemwI' lutoDlu'"?
vaj qo'Daq potlh 'oH mIw'a''e'.

63. Eteensä katsominen

63

Toimia ilman suunnitelmaa, puuhata olematta olevinaan, löytäen suuren siinä, mikä on pientä, ja paljouden vähässä, kostaen vääryyden hyvyydellä, voittaen vaikeita asioita silloin kun ne ovat helppoja, ja ohjaten suuria asioita niiden alussa – se on Taon tapaista.
Kaikkien vaikeiden asioiden alku on helppoudessa ja suurten asioiden vaikeus vain alussa.
Sentähden viisas voi aikaansaada suuria asioita näennäisesti edes kajoomatta niihin.
Joka keveästi suostuu, pitää harvoin sanansa. Joka pitää kaikkia asioita helppoina, hänellä on paljon vaikeuksia.
Sentähden viisas pitää paljon lukua pienistä asioista eikä hänellä siten ole mitään vaikeutta.

yIruch 'ach yIvangQo'.
yIvum 'ach yInISQo'.
vay''e' mumlaHbogh pagh yIwaH.
machwI' tItInmoH.
puSwI' tIlaw'moH.
DuQIHDI' vay' yIQIHHa'.
QatlhwI' yIghuH ngeDtaHvIS 'oH.
tInwI' yISIgh machHaHvIS 'oH.
taghDI' qo' QatlhwI'mey ngeDbej.
taghDI' qo' tInwI'mey machbej.
ta' nIv chav 'e' nIDbe' jIvHa'wI'
vaj Dotlh nIv chavlaH.
nom lay'bogh nuv
voqbe'lu'bej.
ngeDlaw'bogh vay'
QatlhchoHbej.
Qatlh Qu'meyDaj 'e' laj jIvHa'wI'
vaj ghaHvaD ngeDchoH Hoch.

64. Huolenpito vähäisistä

64

Mikä on hiljaista, on helposti kiinni pidetty.
Mikä on odotettua, on helposti vältettävissä.
Mikä on haurasta, taittuu helposti.
Mikä on pientä, hajoaa nopeasti.
Toimita tehtäväsi, ennenkuin se pukeutuu muotoon.
Järjestä asiat, ennenkuin alkaa sekaannus.
Puu, joka on sylin vahvuinen, kasvoi pienestä vesasta.
Yhdeksänkerroksinen linna kohosi pienestä kivikasasta.
Tuhannen virstan matka alkoi yhdestä askeleesta.
Joka ainoastaan suunnittelee, hän hävittää.
Joka tavoittelee, hän kadottaa.
Viisas ei menettele siten, ja sentähden hän ei tee pahaa.
Hän ei tavoita ja sentähden hän ei kadota.
Mutta yhteinen kansa epäonnistuu puuhissaan menestymisensä aattona.
Jos he olisivat yhtä ymmärtäväisiä lopussa kuin alussa, ei tulisi sellaisia tappioita.
Sentähden viisas haluaa ainoastaan sellaista, jota muut halveksivat, eikä pane mitään arvoa vaikeasti saavutettaville asioille.
Hän hankkii yleistä oppia, mutta palaa siihen, jonka joukot ovat jättäneet tien oheen.
Siten hän pyrkii luonnolliseen kehitykseen kaikissa asioissa ja toimii suunnittelematta.

vIHbe'bogh vay' 'uchmeH ngeD.
wej taghbogh vay' botmeH ngeD.
HoSHa'bogh vay' ghorqu'meH ngeD.
machqu'bogh vay' ghomHa'moH ngeD.
taghpa' wanI' tIqaD.
Dotlh yIlughmoH qaSchoHpa' Seng.
Sor tInqu' lu'uchlaHbe' loD nen DeSDu'.
'ach 'oQqarHom mach 'oHpu'.
Hut choQmey ghajlaH qach'a' jenqu'.
'ach lam 'ay'Daq chenmoHlu'pu'.
wa'SaD qelI'qam 'ablaH leng Hopqu' chuq.
'ach qamlIj bIngDaq taghqu'.
luj vangbogh nuv'e'.
Doch chIl Doch polbogh nuv'e'.
vaj vangbe'mo' jIvHa'wI'
lujbe'.
Doch polbe'mo'
chIlbe'.
reH luj nuvpu' tlhoS rInDI' Qu'.
vaj taghDI' Qu' bIHojnIS.
rInchoHDI' Qu' bIHojnIS je.
vaj neHbe' ghaH neH jIvHa'wI'
'ej Dochmey qub SaHbe'.
vay''e' ghojlaHbogh pagh ghoj.
'ej vay''e' junbogh latlh nuv chegh.
mIwna'chaj lupabmeH
wa'netlh Dol QaHlaH,
'ach ruch 'e' ngIlbe'.

65. Yksinkertainen hyve

65

Vanhat, jotka panivat Taon käytäntöön, eivät käyttäneet sitä kansan pöyhistämiseksi vaan tehdäkseen heidät yksinkertaisiksi ja luonnollisiksi.
Vaikeus kansan hallitsemisessa johtuu liiallisesta valtiotaidosta.
Joka koettaa hallita valtakuntaa valtiotaidolla, on sille ainoastaan vitsaukseksi, mutta joka ilman sitä hallitsee, on siunaukseksi.
Näiden kahden asian tieto on oikea hallitustaito ja niiden noudattamista sanotaan yksinkertaisuuden hyveeksi.
Syvä ja avara on tämä yksinkertaisuuden hyve, ja vaikka se on vastakkainen muille keinoille, voi se saada aikaan täydellisen järjestyksen.

nuvpu' jIvHa'moHbe'
mIw'a' lupabchu'bogh tIQwI'pu''e'
'ach nuvpu' valHa'moH.
tlhoy valchugh nuvpu' Qatlh chaH che'meH Qu'.
Sep che'lu'taHvIS vallu'chugh
Sep Hejlu';
'ach Sep che'lu'taHvIS valHa'lu'chugh
Sep chepmoHlu'.
che'lu'meH cha' mIwvam lutu'lu'.
lughovlu'taHchugh peghbogh ghob ghajlu'.
Dat SIch peghbogh ghob, Hoch SIgh.
rom'a' luchavqa'meH Hoch Dolmey Dev.

66. Itsensä viimeiseksi asettaminen

66

Sen kautta saavat suuret virrat ja joet veroa kaikilta joilla ja puroilta, että ne ovat matalammalla: tässä on syy niiden ylemmyyteen.
Sentähden viisas tahtoessaan hallita kansaa puhuu itsestään ikäänkuin heitä alempana olevasta; ja halutessaan olla etevä asettaa hän oman itsensä taaimmaiseksi.
Siten vaikka hän on heitä ylempänä, he eivät tunne hänen painoansa, ja vaikka hän on heistä edellä, ei hän ole kellekään esteeksi.
Sentähden koko maailma koroittaa häntä kunniaan eikä kukaan siitä loukkaannu.
Ja koska hän ei kilpaile, ei hänellä ole kadehtijaa.

chay' wa'vatlh ngech ta' luDalaH bIQtIq bIQ'a' je?
ngech bIngDaq ratlhtaHmeH po'.
vaj wa'vatlh ngech ta' lumojlaH.
vaj nuv pIn'a' ghaH neHchugh jIvHa'wI'
jatlhtaHvIS toy'wI'chaj DanIS.
nuvpu' Dev neHchugh
chaH tlha'nIS.
mIwvammo' pIn'a'chaj mojlaH
chaH ghatlhbe'taHvIS.
chaH nunglaH
chaH waQbe'taHvIS.
vaj ghaH naDqang qo' Hoch
'ej naDtaHvIS not Doy'choH.
pagh'e' qaDmo' ghaH
ghaH'e' qaDlaH pagh.

67. Kolme kallista asiaa

67

Koko maailma tunnustaa, että vaikka minun taoismini on suuri, se ei kuitenkaan ole riittävä. Sen suuruus saa sen näyttämään riittämättömältä.
Jos se olisi kuin muut, olisi se jo kauan sitten huomattu riittämättömäksi.
Mutta minä pidän kiinni kolmesta kalliista asiasta, joita myöskin harrastan.
Ensimäinen on sävyisyys.
Toinen on säästäväisyys.
Kolmas on nöyryys.
Tällä sävyisyydellä voin olla uskalias. Tällä säästäväisyydellä voin olla antelias. Tällä nöyryydellä voin olla suuri palveluksessa kuten kunnian astia.
Mutta näinä päivinä ihmiset hylkäävät sävyisyyden ja tulevat tunkeileviksi.
He heittävät säästäväisyyden ja tulevat tuhlaaviksi.
He jättävät nöyryyden ja tavoittavat etevämmyyttä ja niinmuodoin kuolemaa.
Sävyisyys on aina voitokas hyökkäyksessä ja varma puolustuksessa.
Sentähden, kun taivas tahtoo säilyttää ihmisen, ympäröi se häntä sävyisyydellä.

jatlh qo' Hoch:
"nIv paQDI'norghlIj 'ach latlh rurbe'".
nIvqu'mo' latlh rurbe'.
latlh rurchugh
ben law' ramchoH.
wej potlhmey vIghaj; vIpol 'ej vIQan.
pung 'oH potlh wa'DIch'e'.
lo'Ha'be'ghach 'oH potlh cha'DIch'e'.
DevvIpghach 'oH potlh wejDIch'e'.
pung Da'angrupchugh bIyoHlaH.
jo Dalo'Ha'be'chugh bInoblaH.
bIDevvIpchugh patlh nIv DachavlaH.
DaHjaj pung lulajQo' nuv 'ej yoH 'e' lunID.
jo lulo'Ha' 'ej nob 'e' lunID.
vay' lutlha'Qo' 'ej Dev 'e' lunID.
luQaw'lu'bej.
bISuvtaHvIS DuQapmoH pung.
bIHub'eghtaHvIS DuHoSmoH.
DutoDchoHDI' 'u'
pungDajmo' DuQan.

68. Taivaan jäljitteleminen

68

Joka hyvin komentaa, ei ole käskeväinen.
Joka hyvin taistelee, ei ole vihainen.
Voittajista paras ei uhmaile sotaa.
Mestareista paras johtaa palvelijoitansa alentumalla.
Tämä on kiistelemättömyyden hyve. Tämä on vakuutuksen hyve.
Tämä on taivaan jäljittelemistä, joka oli vanhojen korkein päämäärä.

ralbe' mang nIv.
Qay'choHbe' SuvwI' nIv.
ghobchoHbe' charghwI' nIv.
latlhpu' ghatlhbe' pIn nIv.
ghoHbe'meH ghob 'oH ghobvam'e'.
nuv vu'meH laH 'oH laHvam'e'.
'u' DameH mIw nIvqu' 'oH mIwvam'e'.

69. Ylhäisen hyveen käyttö

69

Suuri sotilas on sanonut: »En uskalla olla isäntä vaan olisin mieluummin vieras. (S. o. En tahdo antaa taisteluvaatimusta vaan mieluummin vastaan siihen.) En uskalla edistyä tuumaakaan, vaan mieluummin peräydyn jalan verran.»
Tätä minä nyt nimitän sivuhyökkäykseksi eikä rivien etunenässä kulkemiseksi: se on samaa kuin kantaa aseita valmistumatta taisteluun, tarttua miekkaan sitä paljastamatta ja kulkea vihollista kohti käymättä sen kimppuun.
Ei ole mitään niin onnetonta kuin astua kevytmielisesti sotaan.
Sillä niin tekemällä olemme vaarassa kadottaa arvokkaimpamme, nim. sävyisyytemme.
Siten tapahtuu, että kun vastakkaiset vallat kohtaavat toisensa taistelussa, hän joka sitä surkuttelee, jää varmasti voittajaksi.

vIttlhegh lughaj veS po'wI'pu':
"jIHIvchoH 'e' vIngIlbe'.
jIHub 'e' vImaS.
jIDuvtaHvIS wa' 'uj vIghoS 'e' vIngIlbe'.
jIHeDtaHvIS wa' qelI'qam vIghoS 'e' vImaS".
to'vam DelmeH jatlhlu':
tlhetlhbe'lu'taHvIS tlhetlhlu'.
DeS 'angbe'lu'taHvIS tlhay teqlu'.
nuH 'uchbe'lu'taHvIS nuH Qachlu'.
jagh qaDbe'lu'taHvIS jagh jonlu'.
jagh tu'be'lu'chugh pagh qab law' Qughvam qab puS.
jagh vItu'be'chugh tlhoS potlhwIj vIchIl.
vaj taghDI' may'
'ej pImbe'DI' gholpu' HoS
Qap paywI''e'.

70. Vaikeus tulla tunnetuksi

70

Helpot ovat minun sanani oppia ja helpot panna käytäntöön.
Kuitenkaan ei kukaan kykene niitä ymmärtämään eikä panemaan käytäntöön.
Sillä sanoissani on kaukainen alkuperä ja teoissani ylhäinen laki.
Jotka eivät sitä tunne, eivät minuakaan tunne.
Niitä on harvassa, jotka minua tuntevat, ja he antavat minulle arvoa.
Sillä viisas on ulkonaisesti köyhä, mutta hänellä on jalokivi povessaan.

mu'wIj luyajlu'meH ngeD.
ngeD je mu'wIj pabmeH Qu'.
'ach qo' HochDaq bIH yajlaH pagh
'ej bIH pablaHbogh pagh tu'lu'.
tIQ mu'meywIj mung.
ta'meywIj SeH meq.
'ach 'e' luSovbe'lu'
vaj vISovbe'lu' je.
puS muSovbogh nuvpu'.
ngoDvammo' jIquv.
Sut nap tuQ jIvHa'wI'.
tIqDajDaq mIpna' So'chu'.

71. Tietämättömyyden tauti

71

Oman tietämättömyytensä tunteminen on parasta tietoa.
Sellaisen tiedon puute on tautia.
Jos vain joku pitää sitä tautina, paranee hän siitä.
Viisas on vapaa tästä taudista.
Hän tietää mitä se on ja on vapaa siitä.

bIjIv 'e' DaSovchugh bInIv.
bIjIv 'e' DaSovbe'chugh bIDuy'.
Duy'meylIj DaghovDI' neH
bIDuy'Ha'choH.
Duy'be' jIvHa'wI'.
Duy'be', Duy'meyDaj ghovmo'.

72. Itsensä rakastaminen

72

Kun ihmisillä ei ole oikeata nykyisten vaarain pelkoa, syöksyvät he suurempiin vaaroihin.
Varokoot, etteivät laajenna taloansa väsyneinä nykyiseen tilaansa.
Jolleivät he halveksi sitä, ei synny sellaista väsymystä.
Tämän vuoksi viisas, vaikka hänellä on itsetunto, ei kerskaile.
Hän rakastaa mutta ei pane itseään korkealle.
Siten hän välttää ylpeyden ja on tyytyväinen.

nuvpu' ghIjbe'DI' vay' luHajnISbogh
chaH SIchchoH ghIjqu'bogh vay'e'.
DabmeH loghchaj yImachmoHQo'.
yInmeH jochaj yIpuSmoHQo'.
lunuQlu'be'chugh vaj puQchoHbe'.
vaj Sov'egh jIvHa'wI'
'ach 'ang'eghbe'.
muSHa''egh
'ach naD'eghbe'.
lo'laHwI'na' wIv, .
lo'laHwI'Hey lajbe'.

73. Toiminnan vapaus

73

Jonka rohkeus ilmenee uhmailemisessa, hän joutuu kuolon käsiin.
Jonka rohkeus näyttäytyy itsensä hallitsemisessa, hän säilyy.
Niin että on olemassa kahdenlaista rohkeutta, toinen onneton ja toinen edullinen.
Mutta kuka voi sanoa, miksi toinen niistä saa osakseen taivaan tuomion?
Tämän vuoksi viisas huomaa toimimisen vaikeaksi.
Taivaallinen Tao ei kilpaile ja voittaa kuitenkin kaiken; se ei puhu ja on kuitenkin taitava vastaamaan, se ei kutsu ja kuitenkin tulevat esineet helposti sen luo.
Se on hiljainen menettelytavassaan ja sen toimenpiteet ovat täysin tehokkaat.
Taivaan verkolla on suuret silmät ja kuitenkaan ei mikään pujahda niiden läpitse.

jaqmo' yoHbogh vay'
HeHlu'.
jaqbe'mo' yoHbogh vay'
choqlu'.
chepmoH toDuj cha' Seghmeyvam pagh QIH.
wa' muSchugh 'u' meqDaj yaj 'Iv?
'oH QIjlaHbe' je jIvHa'wI'.
'ovbe'taHvIS 'u' mIw'a' Qapchu',
jatlhbe'taHvIS jangchu',
rI'be'taHvIS 'oHDaq ghoSmoHchu',
moDbe'taHvIS nabchu'.
lutlh 'u' nuHmey, Sar 'u' DoSmey,
'ach QeqDI' 'u' pagh DoS qIpHa'.

74. Hallitsemisen virhe

74

Kun kansa ei pelkää kuolemaa, mitä virkaa on silloin rangaistuksella heidän peloittamisekseen?
Ja jos heitä aina pidettäisiin kuoleman pelossa ja minä ryhtyisin käsiksi kaikkiin pahantekijöihin ja tappaisin heidät, uskaltaisinko tehdä sen?
Aina odottaa suuri Teloittaja!
Jos joku anastaa sen viran, on hän kuin vasta-alkaja, joka astuu suuren rakentajan työmaalle.
Sellainen harvoin on leikkaamatta omia käsiään.

Hegh luHajbe'chugh nuv.
lubuQlu'meH lI'Ha'.
Hegh luHajtaHchugh nuv
'ej vangHa'bogh vay'
jonlu'chugh 'ej muHlu'chugh
ruch 'e' ngIl 'Iv?
HoHmeH reH SaH muHwI'a'.
ghaH DaDa 'e' DanIDchugh
Sor pe'wI''a' Qu' ta' 'e' nIDbogh vay' Darur.
Qu'vam ta'laHbe'chugh vay'
pIjHa' ghopDu'Daj rIQmoHbe'.

75. Ahneuden paha

75

Kansa kärsii nälkää sentähden että heidän ylempänsä panevat heille raskaita veroja. Tämä on heidän puutteensa aiheuttajana.
Kansaa on vaikea hallita noiden ylempien käskeväisyyden vuoksi. Tämä on hämmennyksen syynä.
Ihmiset halveksivat kuolemaa, koska elämän kestämisessä on niin paljon tuskaa.
Siinä syy heidän välinpitämättömyyteensä kuolemaa kohtaan.
Sentähden on parempi elää syrjässä kuin tehdä liikoja elämästään.

qatlh ghungqu'taH nuvpu'?
rupqu'mo' mochpu'chaj
'ej tIrchaj luSopmo'.
vaj ghungqu'taH nuvpu'.
qatlh Qatlhqu' nuvpu' che'meH Qu'?
nISmo' mochpu'chaj.
vaj Qatlhqu' nuvpu' che'meH Qu'.
qatlh Hegh luSaHbe' nuvpu'?
tlhoy yIn luSaHmo' mochpu'chaj.
vaj Hegh luSaHbe' nuvpu'.
yIn qImHa'ghach qaq law'
yIn naDqu'ghach qaq puS.

76. Voiman vaara

76

Ihminen on syntyessään hento ja heikko, kuollessaan jäykkä ja voimakas.
Samoin on kaiken laita. Puut ja vesat varhaisessa kasvussaan ovat pehmeitä ja taipuvia, mutta kuollessaan kuivettuneet ja sitkeät.
Niiden kovuus ja tukevuus ovat kuoleman seuralaisia, mutta hienous ja taipuvaisuus elämän seuralaisia.
Sen vuoksi sotilas luottamalla voimaansa ei voita kuolemaa, ja samoin voimakas puu tulee ainoastaan polttopuuksi. Sillä väkevän ja tanakkaan pitää olla alhaalla, mutta hiljainen ja myöntyväinen on ylhäällä.

yIntaHvIS nuv vaD 'ej tun.
HeghDI' let 'ej vaDHa'.
yIntaHvIS tI, vaD 'ej SuD.
HeghDI' SIHbe' 'ej QaD.
vaj Hegh lutlhej vaDHa'wI' letwI' je
'ej yIn lutlhej vaDwI' tunwI' je.
tlhoy HoSchugh mang jeylu'.
tlhoy letchugh Sor pe'lu'.
'eSchoH HoSwI' tInwI' je.
jenchoH tunwI' pujwI' je.

77. Taivaallinen Tao

77

Niinkuin jousen jännittäminen on taivaallinen Tao.
Se tuo alas kaiken, mikä on korkeata, ja nostaa sen, mikä on alhaista.
Se vähentää, missä on liiallisuutta, ja lisää, missä on puutetta.
Taivaallinen Tao tekee kaikki oliot samanvertaisiksi. Tämä Tao ei ole ihmisestä.
Ihminen ottaa tarvitsevalta lisätäkseen omaa ylpeyttään.
Missä on se mies, jolla on rikkautta yltäkyllin ja joka antaa sen maailman palvelukseen? Ainoastaan hän, jolla on Tao.
Tämän vuoksi viisas suorittaa työnsä odottamatta palkintoa eikä etsi kunniaa itselleen.
Siten hän peittää rikkautensa.

wobmeH mIw rur 'u' mIw'a'.
jenwI' 'eSmoHlu'.
'eSwI' jenmoHlu'.
'IqwI' nupmoHlu'.
yapbe'wI' ghurmoHlu'.
jo 'Iq ghajwI'vo' nge' mIw'a'
'ej jo HutlhwI'vaD nob.
pIm nuvpu' mIw.
jo HutlhwI'vo' nge' chaH.
jo 'Iq ghajwI'vaD nob.
'ach qo'vaD nobmeH vay' yap ghajlaH 'Iv?
mIw'a' ghajbogh nuv'e' neH.
vaj vum jIvHa'wI' 'ach naD pIHbe'.
Qu'Daj ta' 'ach 'oH buStaHbe'.
lo'laHghachDaj 'ang neHbe'.

78. Totuuden omaksuminen

78

Ei mikään koko maailmassa ole niin heikkoa ja taipuvaa kuin vesi, mutta väkevän alas murtamiseen ei sillä ole vertaista.
Tässä ei ole mitään vaalinvaltaa.
Koko maailma tietää, että pehmeä voi kuluttaa loppuun kovan ja heikko voittaa väkevän, mutta kukaan ei jaksa toteuttaa sitä teoissaan.
Sentähden viisas sanoo: »Joka kantaa maansa synnit, on todella maansa herra. Joka kantaa ihmisten kärsimykset, on todella heidän kuninkaansa».
Totuuden sanat ovat aina eriskummaisia (paradokseja)!

qo' HochDaq pagh tun law' bIQ tun puS.
pagh puj law' bIQ puj puS.
'ach letwI' HoSwI' joq HIvmeH
nIvwI' tu'be'lu'.
bIQ tammeH pagh qa'meH tu'lu'.
HoSwI' jey pujwI'.
letwI' jey tunwI'.
'e' Sovbej Hoch nuv.
'ach Sovvam lo' pagh nuv.
vaj maq jIvHa'wI':
"Sep quvHa'ghach DaSIQchugh
Sep latmey jaw Damoj.
Sep Do'Ha'ghaj DaSIQchugh
qo' voDleD Damoj".
mujlaw' mu'mey lugh.

79. Lupauksen pitäminen

79

Kun on sovinto tehty pitkän kiistan jälkeen, jää toinen puoli aina napisemaan. Ja kuinka tätä voitaisiin sanoa hyväksi riidan ratkaisuksi?
Sentähden viisas ottaa oman osansa sitoumuksesta eikä vaadi itselleen muuta.
Kunnon mies tarkastaa ainoastaan omia sitoumuksiaan sopimuksessa, mutta kunnoton etsii omaa etuaan.
Taivaallisella Taolla ei ole suosikkeja.
Se auttaa aina hyviä.

SolHa'choHDI' jagh'a'pu'
jaghHompu' chaHbejtaH.
ghu'vam lughmoHmeH mIw tu'lu'a'?
mab pab jIvHa'wI'
'ej pIch nejbe'.
Qu'Daj ta' ghob pabwI'.
DIbDaj DoQ ghob Hutlhbogh nuv'e'.
pagh'e' maS 'u' mIw'a'.
'ach reH QaQwI''e' tlhej.

80. Yksinään seisominen

80

Jos minulla olisi pieni valtakunta ja ainoastaan kymmenen tai sata kykenevää miestä, niin minä en käyttäisi niitä hallitukseen.
Minä opettaisin kansaa katsomaan kuolemaa korkeaksi asiaksi ja silloin he eivät lähtisi ulkomaille sitä etsimään.
Vaikka heillä olisi laivoja ja vaunuja, eivät he niillä lähtisi matkaan.
Vaikka heillä olisi sotavarustuksia, ei heillä olisi koskaan tilaisuutta ottaa niitä yllensä. Kansa palaisi taas nuoran ja solmun käyttöön (kirjoituksen asemasta).
He huomasivat karkean ruuan hyvänmakuiseksi, pitäisivät yksinkertaiset vaatteensa kauniina, katsoisivat talojansa lepopaikoiksi ja nauttisivat omista yksinkertaisista huvituksistansa.
Vaikka läheisyydessä olisi naapurivaltio ja sieltä kuuluisi kukkojen kiekunta ja koirien haukunta, niin kansani kuitenkin kasvaisi vanhaksi ja kuolisi tuntematta tarvetta seurustella sen kanssa.

machchugh Sep vaj puS nuvpu'Daj.
mIqta' law' ghaj 'ach lo'qangbe'.
Hegh luqImmo' Daq Hop lengbe'.
lupwI' Duj je ghaj 'ach lIghmeH meq ghajbe'.
nuHmey yoD je ghaj 'ach bIH 'aghbe'.
qonmeH SIrgh lubaghlu'pu'bogh lo'qa'.
'eymo' Sojchaj chaH yonmoH.
'IHmo' Sutchaj chaH belmoH.
tammo' juHchaj chaH jotmoH.
nItmo' tIghchaj chaH QuchmoH.
Summo' jIl Sep, leghlu'meH ngeD.
'uSghebDaj targhDaj je luQoylu'.
'ach yIn nuvpu', qanchoH, Hegh
'ej jIlchaj SuchmeH not tlheD.

81. Yksinkertaisuuden todistus

81

Vilpittömät sanat eivät ole korskeita, korskeat sanat eivät ole luotettavia.
Taon mies ei väittele.
Jotka väittelevät, eivät ole Taossa taitavia.
Jotka tuntevat sen, eivät ole oppineita. Oppineet eivät sitä tunne.
Viisas ei aarteita kasaa.
Mitä enemmän hän toisille tuhlaa, sitä enemmän hänellä itsellään on.
Mitä enemmän hän muille antaa, sitä rikkaammaksi hän tulee.
Tämä on taivaallinen Tao, joka tunkee kaiken läpi, mutta ei loukkaa ketään.
Tämä on viisaan miehen Tao, joka toimii, mutta ei taistele.

'IHbe' mu'mey teH.
teHbe' mu'mey 'IH.
ghoHbe' QaQwI'pu'.
QaQbe' ghoHwI'pu'.
HaDta'wI' chaHbe' SovwI'pu''e'.
Sovbe' HaDta'wI'pu''e'.
pagh vI' jIvHa'wI'.
latlhpu'vaD vangqu' 'ej law'taH vay' ghajbogh.
latlhpu'vaD nobqu' 'ej law'taH vay' Hevbogh.
chepmoH mIw'a', QIHbe':
'u' mIw'a' 'oH mIwvam'e'.
latlhpu'vaD vang mIw'a', chaH qaDbe':
jIvHa'wI' mIw'a' 'oH mIwvam'e'.