FiĆsko-sĆoweĆska dwujÄzyczna ksiÄ ĆŒka
Ihmiset astuvat elÀmÀÀn ja palaavat takaisin kuolemaan.
ElÀmÀn portit ovat kolmetoista luvultaan ja yhtÀ monta on kuoleman portteja.
YhtÀ monta tietÀ myöten elÀmÀ nopeasti kÀy kuolemaa kohden. Ja minkÀtÀhden?
SentÀhden ettÀ ihmiset tavoittelevat ainoastaan aisti-elÀmÀÀ.
On sanottu, ettÀ ihminen, joka tuntee elÀmÀn salaisuuden, voi vaeltaa kautta maan varustautumatta sarvikuonoa tai tiikeriÀ vastaan.
HÀn voi mennÀ taistelun tuoksinaan miekkaa pelkÀÀmÀttÀ.
Sarvikuono ei löydÀ paikkaa, mihin sarvensa, työntÀÀ.
Tiikeri ei löydÀ paikkaa, mihin kyntensÀ iskeÀ.
Miekka ei löydÀ paikkaa, mihinkÀ tunkeutua.
Ja miksikÀ ei?
SentÀhden ettÀ hÀn on voittanut kuoleman.
Mojster je na razpolago,
ne glede na to, kaj trenutek prinese.
Ve, da bo kmalu umrl,
in nima niÄesar, kar se bi oklepal.
Ni iluzij v umu,
ni upiranja v telesu.
Ne razmiĆĄlja o svojih dejanjih;
kajti prihajajo iz centra njegovega bitja.
NiÄ veÄ ne priÄakuje od ĆŸivljenja,
zaradi tega je pripravljen na smrt,
tako kot je Älovek pripravljen na spanje
po delovnem dnevu.
51. Hyveen suosittelemista
51
Tao synnyttÀÀ ja Teh (hyve) elÀttÀÀ.
Kaikki oliot pukeutuvat moniin muotoihinsa ja Tehâin voima vie niitĂ€ tĂ€ydellisyyttĂ€ kohti.
SentÀhden kaikki oliot yhtyvÀt Taoa ylistÀmÀÀn ja hyvettÀ suosimaan.
Mutta tĂ€mĂ€ Taon ja Tehâin kunnioitus ei tapahdu mistÀÀn kĂ€skystĂ€.
Se ei ole pakoitettua ja sentÀhden se kestÀÀ ainiaan.
SillÀ Tao synnyttÀÀ kaikki oliot ja Teh elÀttÀÀ, enentÀÀ, kasvattaa, tÀydentÀÀ, kypsyttÀÀ, suojelee ja valvoo niitÀ.
SynnyttĂ€minen omistamatta, työskenteleminen odottamatta palkkaa, kasvattaminen anastamatta valtaa â se on ylhĂ€istĂ€ hyvettĂ€!
Vsako bitje v vesolju je
izraz Taa.
Vzcveti v obstoj, nezaveden,
popoln, svoboden,
zavzame fiziÄno obliko,
pusti okoliĆĄÄinam, da ga dopolnijo.
Zaradi tega vsako bitje
spontano spoĆĄtuje Tao.
Tao daje rojstvo vsem stvarem,
jih oskrbuje, vzdrĆŸuje,
skrbi zanje, jih tolaĆŸi, ĆĄÄiti,
jih vzame nazaj k sebi.
Ustvarja brez lastninjenja,
deluje brez priÄakovanja,
vodi brez vmeĆĄavanja.
Zaradi tega je ljubezen Taa
prava narava vseh stvari.
52. Palaaminen alkusyyhyn
52
Se, mistÀ maailmankaikkeus puhkesi esiin, voidaan pitÀÀ sen ÀitinÀ.
Tuntemalla ÀitiÀ pÀÀsette lapsen perille.
Ja jos tuntien lasta pidÀtte ÀitiÀ korkeampana, ette kÀrsi mitÀÀn pahaa, vaikka ruumiinne hÀviÀÀkin.
PitÀkÀÀ suunne lukossa ja sulkekaa nÀön ja ÀÀnen ovet, niin ei teillÀ pitkin elÀmÀÀnne tule olemaan mitÀÀn ikÀvyyksiÀ.
Mutta avatkaa suunne ja olkaa kyseliÀitÀ, niin teille koko elÀmÀnne ajan tulee harmillisuuksia.
KÀsittÀÀ olioita niiden siemenessÀ on ÀlyÀ.
PysyÀ lempeÀnÀ on olla voittamaton.
Seuratkaa valoa, joka johtaa teitÀ kotia kohti, niin ette joudu hukkaan pimeÀssÀ.
TÀtÀ minÀ sanon ikuisen Taon toteuttamiseksi kÀytÀnnössÀ.
Na zaÄetku je bil Tao.
Vse stvari izvirajo iz njega:
vse stvari se vanj vrnejo.
Da najdeĆĄ izvor,
pojdi nazaj po sledeh manifestacij.
Ko prepoznaĆĄ otroka in
najdeĆĄ mati,
boĆĄ osvobojen ĆŸalosti.
Äe drĆŸiĆĄ svoj um v obsojanju
in prenapolnjenega s poĆŸelenji,
bo tvoje srÄe teĆŸavno.
Äe lahko prenehaĆĄ soditi
in te Äuti ne vodijo,
bo tvoje srce naĆĄlo mir.
Videti v temo je jasnost.
Vedeti kako popustiti je moÄ.
Uporabi svojo lastno luÄ
in se vrni k izvoru luÄi.
Temu se reÄe urjenje v veÄnosti.
53. Selvyyden kasvaminen
53
Oi jospa olisin kylliksi viisas seuraamaan suurta Taoa!
Suuri Tao on ÀÀrimmÀisen helppo, mutta ihmiset kulkevat mieluummin monimutkaisia teitÀ.
Hallitseminen on suuri työ.
Vaikka talo on erinomaisen hyvin varustettu, voivat pellot olla rikkaruohoja tÀynnÀ ja jyvÀaitat tyhjiÀ.
Kauniisti pukeutumista, terĂ€vien miekkojen kantamista, ylellistĂ€ syömistĂ€ ja juomista ja suuren rikkauden kasaamista â sitĂ€ minĂ€ sanon koreaksi varkaudeksi.
Ettei se ole Taoa, on ainakin varma.
Velika pot je lahka,
vendar imajo ljudje raje stranske poti.
Pazi, ko so stvari izven ravnoteĆŸja.
Ostani osrediĆĄÄen v Tau.
Ko bogati ĆĄpekulanti bogatijo
na raÄun kmeÄke zemlje;
ko vladni uradniki zapravljajo
denar za oroĆŸja namesto za zdravila;
ko je viĆĄji razred oderuĆĄki in neodgovoren,
medtem ko se ljudje nimajo kam obrniti â
vse to je ropanje in kaos.
To ni v sozvoÄju s Tao-m.
54. Juuri ja oksat
54
Joka oikein istuttaa, ei koskaan kisko istutuksiaan ylös.
Joka oikein tarttuu kiinni, ei hellitÀ.
HÀnen jÀlkelÀisensÀ kunnioittavat hÀntÀ lakkaamatta.
Joka itsessÀÀn kehittÀÀ Taoa, hÀn juurtuu hyveeseen.
Joka kehittÀÀ Taoa perheessÀÀn, hÀn saattaa hyveensÀ leviÀmÀÀn.
Joka kehittÀÀ Taoa kylÀssÀÀn, hÀn kasvattaa onnellisuutta.
Joka kehittÀÀ Taoa valtakunnassaan, hÀn saattaa onnen voitolle.
Joka kehittÀÀ Taoa maailmassa, hÀn tekee hyveen kaikkialliseksi.
MinÀ tarkastan itseni ja tulen tuntemaan toisia.
Tarkkaan perhettÀni ja kaikki muut tulevat tutuiksi kuin perheen jÀsenet.
Tarkkaan valtakuntaani ja opin tuntemaan muutkin.
Tarkkaan tÀtÀ maailmaa ja muut maailmat tulevat minulle tunnetuiksi.
Kuinka muuten voisin oppia tuntemaan ne lait, jotka kaikkia hallitsevat, kuin siten, ettÀ tarkkaan niitÀ itsessÀni?
Kdorkoli je zasajen v Tau,
ne bo izkoreninjen.
Kdorkoli poveliÄuje Tao,
mu ne bo spodrsnilo.
Njegovo ime bo obdrĆŸano v spominu
od generacije do generacije.
Dovoli Tau, da bo prisoten v tvojem ĆŸivljenju,
in postal boĆĄ naraven.
naj bo prisoten v tvoji druĆŸini,
in tvoja druĆŸina bo vzcvetela.
Naj bo prisoten v tvoji drĆŸavi,
in tvoja drĆŸava bo zgled vsem drĆŸavam v svetu.
Naj bo prisoten v vesolju
in vesolje bo pelo.
Kako vem, da je to res?
Ker pogledam znotraj sebe.
55. Ihmeellinen sopusointu
55
Se mies, joka on Taon tÀyttÀmÀ, on kuin pieni lapsi.
Myrkylliset elÀimet eivÀt hÀntÀ pistÀ; villielÀimet eivÀt kÀy hÀneen kÀsiksi eivÀtkÀ petolinnut iske kynsiÀnsÀ hÀneen.
HÀnen nuoret luunsa eivÀt ole kovia eivÀtkÀ jÀnteensÀ vahvoja, mutta hÀnen kÀdentartuntansa on luja ja varma.
HÀn on tÀynnÀ miehevyyttÀ, vaikka sukupuolestaan tietÀmÀtön.
Vaikka hÀn huutaisi kaiken pÀivÀÀ, ei hÀnen ÀÀnensÀ koskaan kÀy kÀheÀksi.
TÀstÀ nÀkyy hÀnen sopusointunsa luonnon kanssa.
TÀmÀn sopusoinnun tieto on ikuinen Tao.
TÀmÀ ikuinen Tao on hengen valistus.
Kohtuuttomat tavat puhkeavat ihmisessÀ, ja kun mieli antaa intohimoille perÀÀ, kasvavat ne pÀivÀ pÀivÀltÀ.
Mutta pÀÀstyÀÀn huippuunsa vievÀt ne ihmisen perikatoon.
TÀmÀ on vastoin Taon luontoa. MikÀ on vastoin Taoa, sen loppu on lÀhellÀ.
Tisti, ki je v harmoniji s Tao-m
je kot dojenÄek.
Njegove kosti so mehke, miĆĄice ĆĄibke,
a njegov prijem moÄan.
Ne ve za zdruĆŸenje moĆĄkega in ĆŸenske,
vendar lahko njegov penis stoji nabrekel,
tako moÄna je njegova ĆŸivljenjska moÄ.
Lahko kriÄi ves dan,
vendar ne postane hripav,
tako popolnoma je v harmoniji.
Mojstrova moÄ je taka.
Pusti vsem stvarem priti in oditi,
brez napora, brez poĆŸelenja.
Nikoli ne priÄakuje rezultata;
zaradi tega ni nikoli razoÄaran.
Nikoli ni razoÄaran;
zaradi tega se njegov duh nikoli ne postara.
56. Ihmeellinen hyve
56
Joka Taon tuntee, ei siitÀ vÀittele, ja ne, jotka siitÀ lavertelevat, eivÀt sitÀ tunne.
PitÀÀ huulet sulettuina, sulkea nÀön ja ÀÀnen ovet, tasoittaa kulmikkaisuudet, vienontaa hĂ€ikĂ€isyĂ€ ja olla samalla tasalla kuin maan tomu â tĂ€mĂ€ on ihmeellinen hyve.
Joka tÀmÀn huomaa, hÀn katsoo samoilla silmillÀ avomielisyyttÀ ja umpimielisyyttÀ, hyvÀntahtoisuutta ja loukkausta, kunniaa ja hÀpÀisyÀ.
TÀstÀ syystÀ hÀntÀ kaikki ihmiset suuresti kunnioittavat.
Tisti, ki vedo, ne govorijo.
Tisti, ki govorijo, ne vedo.
Zapri svoja usta,
zagradi svoje Äute,
skrhaj svojo ostrost,
razveĆŸi svoje vozle,
omehÄaj svoj sij,
nastani svoj prah.
To je tvoja izvorna identiteta.
Bodi kot Tao.
Ne moreĆĄ se mu pribliĆŸati ali oddaljiti od njega,
ne moreĆĄ ga oplemenititi ali poĆĄkodovati,
Äastiti ali zaniÄevati.
Nenehno se odpoveduje samemu sebi.
Zaradi tega traja veÄno.
57. Oikea halitus
57
Oikeamielinen hallitkoon valtakuntaa. Ovela johtakoon sotajoukkoa.
Mutta se, joka tehokkaasti toimii toimettomuudellaan, olkoon kuningas.
MistÀ tiedÀn, kuinka asioiden laita on oleva?
TiedÀn tÀmÀn kautta:
Kun ihmisten toimia ohjaamassa on estÀviÀ lakeja, köyhtyy maa yhÀ enemmÀn.
Kun kansan sallitaan vapaasti aseita kÀyttÀÀ, on hallitus vaarassa.
MitÀ sukkelammaksi ja taitavammaksi kansa tulee, sitÀ enemmÀn tulevat keinotekoiset kappaleet kÀytÀntöön.
Ja kun viekkaat keinot ovat saaneet yleistÀ arvoa, silloin varkaat menestyvÀt.
SentÀhden sanoo viisas: »MinÀ en mitÀÀn mÀÀrÀÀ, ja kansa on muodostava itsensÀ.
Tahdon pysyÀ rauhassa, ja kansa on löytÀvÀ leponsa.
En tahdo tunkea esille, ja kansa on menestyvÀ.
Tahdon panna pois kunnianhimon, ja kansa on palaava luonnolliseen yksinkertaisuuteensa.»
Äe hoÄeĆĄ biti dober voditelj,
se moraĆĄ nauÄiti slediti Tau.
Prenehaj poizkuĆĄati nadzorovati.
Opusti dokonÄne naÄrte in koncepte,
in svet bo vladal samemu sebi.
VeÄ kot imaĆĄ prepovedi,
manj poĆĄteni bodo ljudje.
VeÄ kot imaĆĄ oroĆŸja,
manj varni bodo ljudje.
VeÄ kot imaĆĄ podrejenih,
manj samozavestni bodo ljudje.
Zaradi tega Mojster reÄe:
Opustim zakon,
in ljudje postanejo poĆĄteni.
Opustim ekonomijo,
in ljudje postanejo sreÄni.
Opustim religijo,
in ljudje postanejo iskreni.
Opustim vse ĆŸelje po skupnem dobrem,
in dobro postane obiÄajno kot travnata bilka.
58. Sallia toisten parantaa itsensÀ
58
Vapaa ja lempeÀ hallitus antaa kansalle kehittymisen mahdollisuuden.
Kun hallitus on jÀykkÀ ja vaativainen, on kansa kuihtunut ja viheliÀinen.
Kurjuus on vain olemisen varjo.
Onnellisuus on vain kurjuuden verho.
Koska niistÀ on tuleva loppu?
Jos jaâamme oikeuden mukaan, tulee hĂ€vitys itsestÀÀn valtiolle, ja mikĂ€ oli omalla tavallaan hyvÀÀ, on antava tilaa pahalle.
Todella kansa on ollut pilven peitossa kauan aikaa.
SentÀhden on viisas tÀynnÀ oikeutta, mutta hÀn ei veistele ja kavertele toisia. HÀn on oikeamielinen, mutta ei moiti toisia.
HĂ€n on suora, mutta ei suorista toisia.
HĂ€n on valaistu, mutta ei loukkaa valistuksellaan.
Äe je drĆŸava vodena s strpnostjo,
so ljudje zadovoljni in poĆĄteni.
Äe je drĆŸava vodena z zatiranjem,
so ljudje obupani in prebrisani.
Ko je ĆŸelja po moÄi v ospredju,
veÄji kot so ideali, slabĆĄi so rezultati.
PoizkuĆĄaj osreÄiti ljudi,
in postavil si temelje za bedo.
PoizkuĆĄaj narediti ljudi moralne,
in postavil si temelje za razvratnost.
Zaradi tega je Mojster zadovoljen
s tem, da sluĆŸi ljudem kot zgled,
in noÄe uveljavljati svoje volje.
Je oster, a ne prebode.
OdloÄen, a proĆŸen.
SijoÄ, a prizanesljiv z oÄmi.
59. Taon varjeleminen
59
Ihmisten hallitsemisessa ja taivaan palvelemisessa ei ole mitÀÀn kohtuuden veroista.
Kohtuuden kautta ihminen saapuu ensimÀiseen tilaansa.
Kun tÀmÀ tila on saavutettu, omistaa ihminen rajattoman mÀÀrÀn hyvettÀ.
Sellaisen hyveen voimalla hÀn voittaa kaiken.
EikÀ tÀllÀ mestaruudella ole loppua.
Siten hÀn esteettÀ voi vastaanottaa kuninkuuden.
Sellaisella ihmisellÀ on Àidin rakenne ja hÀn kestÀÀ rajattomasti.
HÀn on kuin kasvi, jonka juuret ovat syvÀllÀ ja jonka varsi on luja.
HÀn on ihminen, joka elÀÀ kauan ja nÀkee monta elonpÀivÀÀ.
Za dobro vodenje drĆŸave
ni niÄ boljĆĄega kot popuĆĄÄanje.
Znamenje skromnega Äloveka je
njegova svoboda pred lastnimi idejami.
Strpen kot nebo,
vse objemajoÄ kot sonÄna svetloba,
trden kot gora,
proĆŸen kot drevo v vetru,
na obzorju nima cilja,
in uporabi vse,
kar mu ĆŸivljenje prinese na pot.
Zanj ni niÄ nemogoÄe.
Ker je opustil svoj jaz,
lahko skrbi za dobro ljudi,
kot mati skrbi za svojega otroka.
60. Valtaistuimen tÀyttÀminen
60
Valtioita olisi ohjattava niinkuin keitÀmme pieniÀ kaloja, suuretta puuhatta.
Kun Tao saatetaan valtakuntaa ohjaamaan, antaa se lepoa kuolleitten varjoille.
Ei niin, ettÀ henget tulisivat toimettomiksi, vaan ne lakkaavat hÀiritsemÀstÀ kansaa.
Mutta â mikĂ€ on tĂ€rkeĂ€mpÀÀ â kansan viisas johtaja ei tee niille pahaa.
Ja kun nÀmÀ eivÀt hÀiritse toisiansa, tÀhtÀÀ niiden vaikutus yhteiseen hyvÀÀn.
Upravljati z veliko drĆŸavo
je kot peÄi majhno ribo.
PoĆĄkodujeĆĄ jo, Äe preveÄ drezaĆĄ vanjo.
OsrediĆĄÄi svojo drĆŸavo v Tau
in zlo ne bo imelo moÄi.
Ne da zla ni,
vendar se mu boĆĄ sposoben umakniti.
Ko zlo nima Äemur nasprotovati,
izgine samo od sebe.
61. Nöyryyden hyve
61
Valtakunta, niinkuin virta, tulee suureksi olemalla matala. Se tulee keskustaksi, johon koko maailma pyrkii.
Samoin on naisen laita: hÀn voittaa miehen yhtÀmittaisella rauhallisuudella.
Ja rauhallisuus on samaa kuin kestÀvÀisyys.
SentÀhden suuri valtio laskeutumalla niitten luo, jotka ovat sitÀ alempana, voi pÀÀstÀ niitÀ hallitsemaan.
Samaten pieni valtio, alistumalla jollekin suurelle, voi taata itselleen sen liittolaisuuden.
Siten toinen hankkii nöyryydellÀÀn uskollisuutta, toinen suosiota.
Suuri valtio haluaa saada valtaansa pieniÀ ja elÀttÀÀ niitÀ, mutta pieni valtio haluaa tulla liittolaiseksi ja palvella suurempaa.
Siten molemmat tulevat tyydytetyiksi, jos vain suurempi tahtoo alentua.
Ko drĆŸava doseĆŸe veliko moÄ,
postane kot morje;
vse reke se stekajo vanj.
VeÄjo kot ima moÄ,
veÄja je potreba po skromnosti.
Skromnost pomeni zaupanje v Tao,
zato ni nobene potrebe po obrambi.
Veliki narod je kot velik Älovek:
Ko naredi napako, se tega zaveda.
Ko se tega zaveda, jo prizna.
Ko jo prizna, jo popravi.
Tiste, ki kaĆŸejo na njegove napake,
smatra za najbolj zveste uÄitelje.
Na svoje sovraĆŸnike gleda
kot na svojo lastno senco.
Äe je drĆŸava osrediĆĄÄena v Tau,
Äe oskrbuje lastne ljudi,
in se ne vmeĆĄava v spore drugih,
bo luÄ vsem drĆŸavam v svetu.
62. KÀytÀnnöllinen Tao
62
Tao on kaikkien olioitten hiljainen johtaja.
Se rikastuttaa kunnon miestÀ ja torjuu pahantekijÀn.
Sen neuvo on aina paikallaan, sen hyvÀntahtoisuus tulee aina tarvittaissa.
NiitÀkÀÀn, jotka ei ole hyviÀ, se ei hylkÀÀ.
SentÀhden, kun hallitsija astuu valtaistuimelleen ja viittaa luokseen ylimyksiÀ, ei edes prinssi, joka tulee hÀnen eteensÀ arvomerkeillÀ ja ratsasjoukon saattamana, ole sen veroinen, joka nöyrÀsti esittÀÀ tÀmÀn Taon.
SillÀ miksikÀ vanhat pitivÀt Taoa niin suuressa arvossa?
Eikö sentÀhden ettÀ se oli kaikille avoinna ilman suurta etsimistÀ ja ettÀ sen kautta ihminen pÀÀsi synnistÀ?
TÀmÀn tÀhden sitÀ pidettiin maailman suurimpana kalleutena.
Tao je srediĆĄÄe vesolja,
zaklad dobrega Äloveka,
zatoÄiĆĄÄe slabemu Äloveku.
Äast je lahko kupljena z lepimi besedami,
spoĆĄtovanje je lahko pridobljeno z dobrimi dejanji;
ampak Tao je preko vsakrĆĄne vrednosti,
in nihÄe ga ne more doseÄi.
Zaradi tega, ko je izbran nov voditelj,
mu ne ponudi pomoÄi
v obliki bogastva ali svojih izkuĆĄenj.
Namesto tega ga nauÄi o Tau.
Zakaj so starodavni Mojstri cenili Tao?
Ker ko si eno s Tao-m,
ko ga iĆĄÄeĆĄ, ga najdeĆĄ;
in ko storiĆĄ napako,
ti je oproĆĄÄeno.
Zaradi tega ga vsi ljubijo.
63. EteensÀ katsominen
63
Toimia ilman suunnitelmaa, puuhata olematta olevinaan, löytĂ€en suuren siinĂ€, mikĂ€ on pientĂ€, ja paljouden vĂ€hĂ€ssĂ€, kostaen vÀÀryyden hyvyydellĂ€, voittaen vaikeita asioita silloin kun ne ovat helppoja, ja ohjaten suuria asioita niiden alussa â se on Taon tapaista.
Kaikkien vaikeiden asioiden alku on helppoudessa ja suurten asioiden vaikeus vain alussa.
SentÀhden viisas voi aikaansaada suuria asioita nÀennÀisesti edes kajoomatta niihin.
Joka keveÀsti suostuu, pitÀÀ harvoin sanansa. Joka pitÀÀ kaikkia asioita helppoina, hÀnellÀ on paljon vaikeuksia.
SentÀhden viisas pitÀÀ paljon lukua pienistÀ asioista eikÀ hÀnellÀ siten ole mitÀÀn vaikeutta.
Deluj brez delovanja,
delaj brez napora.
Predstavljaj si majhno kot veliko,
peĆĄÄico kot mnoĆŸico.
SooÄi se s teĆŸavami,
ko so ĆĄe lahke;
dosezi velike naloge
v seriji majhnih dejanj.
Mojster nikoli ne strmi za veliÄino;
zaradi tega doseĆŸe veliÄino.
Ko naleti na teĆŸavo,
se ustavi in se ji posveti.
Ne oklepa se svojega lastnega udobja;
zaradi tega problemi zanj ne obstajajo.
64. Huolenpito vÀhÀisistÀ
64
MikÀ on hiljaista, on helposti kiinni pidetty.
MikÀ on odotettua, on helposti vÀltettÀvissÀ.
MikÀ on haurasta, taittuu helposti.
MikÀ on pientÀ, hajoaa nopeasti.
Toimita tehtÀvÀsi, ennenkuin se pukeutuu muotoon.
JÀrjestÀ asiat, ennenkuin alkaa sekaannus.
Puu, joka on sylin vahvuinen, kasvoi pienestÀ vesasta.
YhdeksÀnkerroksinen linna kohosi pienestÀ kivikasasta.
Tuhannen virstan matka alkoi yhdestÀ askeleesta.
Joka ainoastaan suunnittelee, hÀn hÀvittÀÀ.
Joka tavoittelee, hÀn kadottaa.
Viisas ei menettele siten, ja sentÀhden hÀn ei tee pahaa.
HÀn ei tavoita ja sentÀhden hÀn ei kadota.
Mutta yhteinen kansa epÀonnistuu puuhissaan menestymisensÀ aattona.
Jos he olisivat yhtÀ ymmÀrtÀvÀisiÀ lopussa kuin alussa, ei tulisi sellaisia tappioita.
SentÀhden viisas haluaa ainoastaan sellaista, jota muut halveksivat, eikÀ pane mitÀÀn arvoa vaikeasti saavutettaville asioille.
HÀn hankkii yleistÀ oppia, mutta palaa siihen, jonka joukot ovat jÀttÀneet tien oheen.
Siten hÀn pyrkii luonnolliseen kehitykseen kaikissa asioissa ja toimii suunnittelematta.
Kar je zakoreninjeno z lahkoto vzklije,
kar je nedavno je lahko popraviti,
kar je krhko je enostavno zlomiti,
kar je majhno je enostavno razmetati.
PrepreÄi teĆŸave preden nastanejo.
Uredi stvari preden nastanejo.
Veliki borovec zraste iz majhnih korenin.
Potovanje dolgo tisoÄ kilometrov
se zaÄne izpod tvojih nog.
Äe hitiĆĄ v akcijo, spodletiĆĄ.
Äe se poizkuĆĄaĆĄ oprijeti stvari, jih izgubiĆĄ.
Äe siliĆĄ projekt v dokonÄanje,
uniÄiĆĄ, kar je skorajda dozorelo.
Zaradi tega gre Mojster v akcijo
s tem, da pusti stvarem lastno pot.
Ostane miren tako na koncu,
kot na zaÄetku.
NiÄ nima,
zaradi tega ne more niÄ izgubiti.
Kar si ĆŸeli je ne-poĆŸelenje;
kar se uÄi je od-uÄiti se.
Enostavno opominja ljudi,
kdo so vedno bili.
Za niÄ drugega ne skrbi kot za Tao.
Zaradi tega skrbi za vse stvari.
65. Yksinkertainen hyve
65
Vanhat, jotka panivat Taon kÀytÀntöön, eivÀt kÀyttÀneet sitÀ kansan pöyhistÀmiseksi vaan tehdÀkseen heidÀt yksinkertaisiksi ja luonnollisiksi.
Vaikeus kansan hallitsemisessa johtuu liiallisesta valtiotaidosta.
Joka koettaa hallita valtakuntaa valtiotaidolla, on sille ainoastaan vitsaukseksi, mutta joka ilman sitÀ hallitsee, on siunaukseksi.
NĂ€iden kahden asian tieto on oikea hallitustaito ja niiden noudattamista sanotaan yksinkertaisuuden hyveeksi.
SyvÀ ja avara on tÀmÀ yksinkertaisuuden hyve, ja vaikka se on vastakkainen muille keinoille, voi se saada aikaan tÀydellisen jÀrjestyksen.
Starodavni Mojstri niso poizkuĆĄali izobraziti ljudi,
ampak so jih prijazno nauÄili ne-vedeti.
Ko mislijo, da vedo odgovor,
se ljudi teĆŸko vodi.
Ko spoznajo, da ne vedo,
lahko ljudje najdejo lastno pot.
Äe bi se rad nauÄil kako voditi,
se izogibaj prebrisanosti in razkoĆĄju.
NajenostavnejĆĄi vzorec je najÄistejĆĄi.
Zadovoljen z obiÄajnim ĆŸivljenjem,
lahko ljudem pokaĆŸeĆĄ pot
nazaj k njihovi pravi naravi.
66. ItsensÀ viimeiseksi asettaminen
66
Sen kautta saavat suuret virrat ja joet veroa kaikilta joilla ja puroilta, ettÀ ne ovat matalammalla: tÀssÀ on syy niiden ylemmyyteen.
SentÀhden viisas tahtoessaan hallita kansaa puhuu itsestÀÀn ikÀÀnkuin heitÀ alempana olevasta; ja halutessaan olla etevÀ asettaa hÀn oman itsensÀ taaimmaiseksi.
Siten vaikka hÀn on heitÀ ylempÀnÀ, he eivÀt tunne hÀnen painoansa, ja vaikka hÀn on heistÀ edellÀ, ei hÀn ole kellekÀÀn esteeksi.
SentÀhden koko maailma koroittaa hÀntÀ kunniaan eikÀ kukaan siitÀ loukkaannu.
Ja koska hÀn ei kilpaile, ei hÀnellÀ ole kadehtijaa.
Vsi potoki se stekajo k morju,
ker je na najniĆŸji toÄki.
Skromnost mu daje moÄ.
Äe bi rad vodil ljudi,
se moraĆĄ postaviti pod njih.
Äe hoÄeĆĄ ljudi voditi,
se moraĆĄ nauÄiti, kako jim slediti.
Mojster je nad ljudmi,
in nihÄe se ne poÄuti zatiranega.
On gre pred ljudmi,
in nihÄe se ne Äuti manipuliranega.
Celoten svet mu je hvaleĆŸen.
Ker z nikomur ne tekmuje,
nihÄe ne tekmuje z njim.
67. Kolme kallista asiaa
67
Koko maailma tunnustaa, ettÀ vaikka minun taoismini on suuri, se ei kuitenkaan ole riittÀvÀ. Sen suuruus saa sen nÀyttÀmÀÀn riittÀmÀttömÀltÀ.
Jos se olisi kuin muut, olisi se jo kauan sitten huomattu riittÀmÀttömÀksi.
Mutta minÀ pidÀn kiinni kolmesta kalliista asiasta, joita myöskin harrastan.
EnsimÀinen on sÀvyisyys.
Toinen on sÀÀstÀvÀisyys.
Kolmas on nöyryys.
TÀllÀ sÀvyisyydellÀ voin olla uskalias. TÀllÀ sÀÀstÀvÀisyydellÀ voin olla antelias. TÀllÀ nöyryydellÀ voin olla suuri palveluksessa kuten kunnian astia.
Mutta nÀinÀ pÀivinÀ ihmiset hylkÀÀvÀt sÀvyisyyden ja tulevat tunkeileviksi.
He heittÀvÀt sÀÀstÀvÀisyyden ja tulevat tuhlaaviksi.
He jÀttÀvÀt nöyryyden ja tavoittavat etevÀmmyyttÀ ja niinmuodoin kuolemaa.
SÀvyisyys on aina voitokas hyökkÀyksessÀ ja varma puolustuksessa.
SentÀhden, kun taivas tahtoo sÀilyttÀÀ ihmisen, ympÀröi se hÀntÀ sÀvyisyydellÀ.
Nekateri pravijo, da je moje uÄenje neumnost.
Drugi ga imajo za veliÄastnega, a neuporabnega.
Ampak za tiste, ki so pogledali znotraj sebe,
ta neumnost predstavlja popoln smisel.
In za tiste, ki ga spravijo v uporabo,
ima ta veliÄastnost korenine, ki gredo globoko.
Jaz imam samo tri stvari za nauÄiti:
preprostost, potrpeĆŸljivost, soÄutje.
Te tri stvari so najveÄje bogastvo.
Preprosti v akciji in v mislih,
se vrnete k viru bitja.
PotrpeĆŸljivi tako s prijatelji kot sovraĆŸniki,
se uskladite s tem, kakor stvari paÄ so.
SoÄutni do sebe,
se pobotate z vsemi bitji na svetu.
68. Taivaan jÀljitteleminen
68
Joka hyvin komentaa, ei ole kÀskevÀinen.
Joka hyvin taistelee, ei ole vihainen.
Voittajista paras ei uhmaile sotaa.
Mestareista paras johtaa palvelijoitansa alentumalla.
TÀmÀ on kiistelemÀttömyyden hyve. TÀmÀ on vakuutuksen hyve.
TÀmÀ on taivaan jÀljittelemistÀ, joka oli vanhojen korkein pÀÀmÀÀrÀ.
NajboljĆĄi atlet
zaĆŸeli svojemu nasprotniku najboljĆĄe.
NajboljĆĄi general
vstopi v um svojih nasprotnikov.
NajboljĆĄi podjetnik
sluĆŸi skupnemu dobremu.
NajboljĆĄi voditelj
sledi volji ljudstva.
Vsak od njih pooseblja vrlino ne-tekmovanja.
Ne da noÄejo tekmovati,
ampak to naredijo v duhu igre.
V tem so kot otroci
in v harmoniji s Tao-m.
69. YlhÀisen hyveen kÀyttö
69
Suuri sotilas on sanonut: »En uskalla olla isÀntÀ vaan olisin mieluummin vieras. (S. o. En tahdo antaa taisteluvaatimusta vaan mieluummin vastaan siihen.) En uskalla edistyÀ tuumaakaan, vaan mieluummin perÀydyn jalan verran.»
TÀtÀ minÀ nyt nimitÀn sivuhyökkÀykseksi eikÀ rivien etunenÀssÀ kulkemiseksi: se on samaa kuin kantaa aseita valmistumatta taisteluun, tarttua miekkaan sitÀ paljastamatta ja kulkea vihollista kohti kÀymÀttÀ sen kimppuun.
Ei ole mitÀÀn niin onnetonta kuin astua kevytmielisesti sotaan.
SillÀ niin tekemÀllÀ olemme vaarassa kadottaa arvokkaimpamme, nim. sÀvyisyytemme.
Siten tapahtuu, ettÀ kun vastakkaiset vallat kohtaavat toisensa taistelussa, hÀn joka sitÀ surkuttelee, jÀÀ varmasti voittajaksi.
Generali imajo rek:
âRaje, kot da naredimo prvo potezo,
je boljĆĄe poÄakati in videti.
Bolje kot napredovati za centimeter,
se je umakniti za kilometer.â
Temu se reÄe napredovati,
brez da bi se pomikali naprej,
potiskati nazaj, brez uporabe oroĆŸja.
Ni veÄje nesreÄe
kot podcenjevati nasprotnika.
Podcenjevati svojega nasprotnika
pomeni misliti, da je zloben.
Tako uniÄiĆĄ svoje tri zaklade
in sam postaneĆĄ sovraĆŸnik.
Ko si dve veliki sili nasprotujeta druga drugi,
bo ĆĄla zmaga k tistemu,
ki ve, kako popustiti.
70. Vaikeus tulla tunnetuksi
70
Helpot ovat minun sanani oppia ja helpot panna kÀytÀntöön.
Kuitenkaan ei kukaan kykene niitÀ ymmÀrtÀmÀÀn eikÀ panemaan kÀytÀntöön.
SillÀ sanoissani on kaukainen alkuperÀ ja teoissani ylhÀinen laki.
Jotka eivÀt sitÀ tunne, eivÀt minuakaan tunne.
NiitÀ on harvassa, jotka minua tuntevat, ja he antavat minulle arvoa.
SillÀ viisas on ulkonaisesti köyhÀ, mutta hÀnellÀ on jalokivi povessaan.
Moji nauki so lahki za razumeti
in enostavni za uporabo.
Vendar jih vaĆĄ razum ne more dojeti,
in Äe jih boste poizkuĆĄali uporabljali,
ne boste uspeli.
Moji nauki so starejĆĄi od sveta.
Kako lahko dojamete njihov pomen?
Äe bi me radi spoznali,
poglejte v svoje srce.
71. TietÀmÀttömyyden tauti
71
Oman tietÀmÀttömyytensÀ tunteminen on parasta tietoa.
Sellaisen tiedon puute on tautia.
Jos vain joku pitÀÀ sitÀ tautina, paranee hÀn siitÀ.
Viisas on vapaa tÀstÀ taudista.
HÀn tietÀÀ mitÀ se on ja on vapaa siitÀ.
Ne-vedeti je pravo znanje.
Predvidevati, da veste, je bolezen.
Najprej spoznajte, da ste bolni;
nato se lahko pomaknete proti zdravju.
Mojster je svoj lastni zdravnik.
Pozdravil se je vsega vedenja.
Zaradi tega je resniÄno popoln.
72. ItsensÀ rakastaminen
72
Kun ihmisillÀ ei ole oikeata nykyisten vaarain pelkoa, syöksyvÀt he suurempiin vaaroihin.
Varokoot, etteivÀt laajenna taloansa vÀsyneinÀ nykyiseen tilaansa.
JolleivÀt he halveksi sitÀ, ei synny sellaista vÀsymystÀ.
TÀmÀn vuoksi viisas, vaikka hÀnellÀ on itsetunto, ei kerskaile.
HÀn rakastaa mutta ei pane itseÀÀn korkealle.
Siten hÀn vÀlttÀÀ ylpeyden ja on tyytyvÀinen.
Ko izgubijo obÄutek za Äudenje,
se ljudje obrnejo k religiji.
Ko niÄ veÄ ne verjamejo vase,
postanejo odvisni od avtoritete.
Zaradi tega se Mojster umakne,
da ne bodo ljudje zmedeni.
On uÄi brez pouÄevanja,
tako da se ljudje nimajo Äesa nauÄiti.
73. Toiminnan vapaus
73
Jonka rohkeus ilmenee uhmailemisessa, hÀn joutuu kuolon kÀsiin.
Jonka rohkeus nÀyttÀytyy itsensÀ hallitsemisessa, hÀn sÀilyy.
Niin ettÀ on olemassa kahdenlaista rohkeutta, toinen onneton ja toinen edullinen.
Mutta kuka voi sanoa, miksi toinen niistÀ saa osakseen taivaan tuomion?
TÀmÀn vuoksi viisas huomaa toimimisen vaikeaksi.
Taivaallinen Tao ei kilpaile ja voittaa kuitenkin kaiken; se ei puhu ja on kuitenkin taitava vastaamaan, se ei kutsu ja kuitenkin tulevat esineet helposti sen luo.
Se on hiljainen menettelytavassaan ja sen toimenpiteet ovat tÀysin tehokkaat.
Taivaan verkolla on suuret silmÀt ja kuitenkaan ei mikÀÀn pujahda niiden lÀpitse.
Tao je vedno spokojen.
Premaguje brez tekmovanja,
odgovori brez ene same besede,
prispe brez da je poklican,
doseĆŸe brez naÄrta.
Njegove mreĆŸe prekrijejo celotno vesolje.
In Äeprav je njegova mreĆŸa ĆĄiroka,
niÄ ne uide skozi.
74. Hallitsemisen virhe
74
Kun kansa ei pelkÀÀ kuolemaa, mitÀ virkaa on silloin rangaistuksella heidÀn peloittamisekseen?
Ja jos heitÀ aina pidettÀisiin kuoleman pelossa ja minÀ ryhtyisin kÀsiksi kaikkiin pahantekijöihin ja tappaisin heidÀt, uskaltaisinko tehdÀ sen?
Aina odottaa suuri Teloittaja!
Jos joku anastaa sen viran, on hÀn kuin vasta-alkaja, joka astuu suuren rakentajan työmaalle.
Sellainen harvoin on leikkaamatta omia kÀsiÀÀn.
Äe spoznate, da se vse stvari spreminjajo,
ni niÄesar, Äesar se boste oklepali.
Äe vas ni strah smrti,
ni niÄesar, kar ne bi mogli doseÄi.
PoizkuĆĄati kontrolirati prihodnost,
je kot da bi zavzeli tesarjevo mesto.
Ko uporabljate njegovo orodje,
so velike moĆŸnosti, da si poreĆŸete roke.
75. Ahneuden paha
75
Kansa kÀrsii nÀlkÀÀ sentÀhden ettÀ heidÀn ylempÀnsÀ panevat heille raskaita veroja. TÀmÀ on heidÀn puutteensa aiheuttajana.
Kansaa on vaikea hallita noiden ylempien kÀskevÀisyyden vuoksi. TÀmÀ on hÀmmennyksen syynÀ.
Ihmiset halveksivat kuolemaa, koska elÀmÀn kestÀmisessÀ on niin paljon tuskaa.
SiinÀ syy heidÀn vÀlinpitÀmÀttömyyteensÀ kuolemaa kohtaan.
SentÀhden on parempi elÀÀ syrjÀssÀ kuin tehdÀ liikoja elÀmÀstÀÀn.
Ko so davki preveliki,
ljudje postanejo laÄni.
Ko je vlada predraga,
ljudje izgubijo svojega duha.
Delujte v dobro ljudi.
Zaupajte jim; pustite jih na miru.
76. Voiman vaara
76
Ihminen on syntyessÀÀn hento ja heikko, kuollessaan jÀykkÀ ja voimakas.
Samoin on kaiken laita. Puut ja vesat varhaisessa kasvussaan ovat pehmeitÀ ja taipuvia, mutta kuollessaan kuivettuneet ja sitkeÀt.
Niiden kovuus ja tukevuus ovat kuoleman seuralaisia, mutta hienous ja taipuvaisuus elÀmÀn seuralaisia.
Sen vuoksi sotilas luottamalla voimaansa ei voita kuolemaa, ja samoin voimakas puu tulee ainoastaan polttopuuksi. SillÀ vÀkevÀn ja tanakkaan pitÀÀ olla alhaalla, mutta hiljainen ja myöntyvÀinen on ylhÀÀllÀ.
Älovek se rodi mehak in proĆŸen;
mrtev pa je tog in trd.
Rastline vzklijejo mehke in gibke,
mrtve pa so lomljive in posuĆĄene.
Zaradi tega, kdorkoli je trd in neomajen,
je uÄenec smrti.
Kdor je mehak in popustljiv,
je uÄenec ĆŸivljenja.
Trdno in togo bo zlomljeno.
Mehko in proĆŸno bo prevladalo.
77. Taivaallinen Tao
77
Niinkuin jousen jÀnnittÀminen on taivaallinen Tao.
Se tuo alas kaiken, mikÀ on korkeata, ja nostaa sen, mikÀ on alhaista.
Se vÀhentÀÀ, missÀ on liiallisuutta, ja lisÀÀ, missÀ on puutetta.
Taivaallinen Tao tekee kaikki oliot samanvertaisiksi. TÀmÀ Tao ei ole ihmisestÀ.
Ihminen ottaa tarvitsevalta lisÀtÀkseen omaa ylpeyttÀÀn.
MissÀ on se mies, jolla on rikkautta yltÀkyllin ja joka antaa sen maailman palvelukseen? Ainoastaan hÀn, jolla on Tao.
TÀmÀn vuoksi viisas suorittaa työnsÀ odottamatta palkintoa eikÀ etsi kunniaa itselleen.
Siten hÀn peittÀÀ rikkautensa.
V svetu Tao deluje tako,
kot je pri upogibanju loka.
Vrh je upognjen navzdol;
dno je upognjeno navzgor.
Poravna preseĆŸke in pomanjkanje,
tako da je v popolnem ravnovesju.
Vzame tam, kjer je preveÄ,
in da tam, kjer ni zadosti.
Tisti, ki skuĆĄajo nadzorovati in
uporabljajo silo, da zaĆĄÄitijo svojo moÄ,
gredo proti toku Taa.
Vzamejo tistim, ki nimajo zadosti,
in dajo tistim, ki imajo veÄ kot preveÄ.
Mojster lahko daje,
kajti ni konca njegovemu bogastvu.
Deluje brez priÄakovanja,
uspe, brez da bi si jemal zasluge,
in ne misli, da je boljĆĄi kot kdorkoli drug.
78. Totuuden omaksuminen
78
Ei mikÀÀn koko maailmassa ole niin heikkoa ja taipuvaa kuin vesi, mutta vÀkevÀn alas murtamiseen ei sillÀ ole vertaista.
TÀssÀ ei ole mitÀÀn vaalinvaltaa.
Koko maailma tietÀÀ, ettÀ pehmeÀ voi kuluttaa loppuun kovan ja heikko voittaa vÀkevÀn, mutta kukaan ei jaksa toteuttaa sitÀ teoissaan.
SentÀhden viisas sanoo: »Joka kantaa maansa synnit, on todella maansa herra. Joka kantaa ihmisten kÀrsimykset, on todella heidÀn kuninkaansa».
Totuuden sanat ovat aina eriskummaisia (paradokseja)!
NiÄ na svetu ni tako neĆŸno in popustljivo kot voda.
Vendar je najbolj primerna,
da razdre trdno in neupogljivo.
Mehko premaga trdno;
neĆŸno premaga togo.
Vsi vedo, da je to res,
a malo jih lahko to udejanji.
Zaradi tega Mojster ostane
miren v sredini ĆŸalosti.
Zlo ne more vstopiti v njegovo srce.
Ker se je odrekel pomaganju,
je ljudem najveÄja pomoÄ.
ResniÄne besede se zdijo nasprotujoÄe.
79. Lupauksen pitÀminen
79
Kun on sovinto tehty pitkÀn kiistan jÀlkeen, jÀÀ toinen puoli aina napisemaan. Ja kuinka tÀtÀ voitaisiin sanoa hyvÀksi riidan ratkaisuksi?
SentÀhden viisas ottaa oman osansa sitoumuksesta eikÀ vaadi itselleen muuta.
Kunnon mies tarkastaa ainoastaan omia sitoumuksiaan sopimuksessa, mutta kunnoton etsii omaa etuaan.
Taivaallisella Taolla ei ole suosikkeja.
Se auttaa aina hyviÀ.
Neuspeh je priloĆŸnost.
Äe krivite nekoga drugega,
obtoĆŸevanju ni konca.
Zaradi tega Mojster izpolni
svoje lastne obveznosti in
popravi svoje lastne napake.
Naredi kar mora narediti,
in niÄ ne zahteva od drugih.
80. YksinÀÀn seisominen
80
Jos minulla olisi pieni valtakunta ja ainoastaan kymmenen tai sata kykenevÀÀ miestÀ, niin minÀ en kÀyttÀisi niitÀ hallitukseen.
MinÀ opettaisin kansaa katsomaan kuolemaa korkeaksi asiaksi ja silloin he eivÀt lÀhtisi ulkomaille sitÀ etsimÀÀn.
Vaikka heillÀ olisi laivoja ja vaunuja, eivÀt he niillÀ lÀhtisi matkaan.
Vaikka heillÀ olisi sotavarustuksia, ei heillÀ olisi koskaan tilaisuutta ottaa niitÀ yllensÀ. Kansa palaisi taas nuoran ja solmun kÀyttöön (kirjoituksen asemasta).
He huomasivat karkean ruuan hyvÀnmakuiseksi, pitÀisivÀt yksinkertaiset vaatteensa kauniina, katsoisivat talojansa lepopaikoiksi ja nauttisivat omista yksinkertaisista huvituksistansa.
Vaikka lÀheisyydessÀ olisi naapurivaltio ja sieltÀ kuuluisi kukkojen kiekunta ja koirien haukunta, niin kansani kuitenkin kasvaisi vanhaksi ja kuolisi tuntematta tarvetta seurustella sen kanssa.
Äe je drĆŸava vodena modro,
bodo njeni prebivalci zadovoljni.
Ljubijo delo svojih rok
in ne zapravljajo Äasa z
izumljanjem novih naprav,
s katerimi bi bilo prihranjenega veliko dela.
Ker iskreno ljubijo svoje domove,
jih potovanje ne zanima.
Morda je nekaj vozov in ladij,
vendar nikamor ne gredo.
Morda je zaloga oroĆŸja,
vendar ga nihÄe ne uporablja.
Ljudje imajo radi svojo hrano,
z zadovoljstvom so s svojo druĆŸino,
vikende preĆŸivljajo na svojih vrtovih,
radostni pri delu v svoji soseski.
In Äeprav je sosednja drĆŸava tako blizu,
da lahko ljudje sliĆĄijo
njihove peteline kikirikati in pse lajati,
so zadovoljni s tem, da umrejo v pozni starosti,
ne da bi jo kdaj videli.
81. Yksinkertaisuuden todistus
81
VilpittömÀt sanat eivÀt ole korskeita, korskeat sanat eivÀt ole luotettavia.
Taon mies ei vÀittele.
Jotka vÀittelevÀt, eivÀt ole Taossa taitavia.
Jotka tuntevat sen, eivÀt ole oppineita. Oppineet eivÀt sitÀ tunne.
Viisas ei aarteita kasaa.
MitÀ enemmÀn hÀn toisille tuhlaa, sitÀ enemmÀn hÀnellÀ itsellÀÀn on.
MitÀ enemmÀn hÀn muille antaa, sitÀ rikkaammaksi hÀn tulee.
TÀmÀ on taivaallinen Tao, joka tunkee kaiken lÀpi, mutta ei loukkaa ketÀÀn.
TÀmÀ on viisaan miehen Tao, joka toimii, mutta ei taistele.
ResniÄne besede niso izrazite;
izrazite besede niso resniÄne.
Modri ljudje ne rabijo dokazovati svojih trditev;
ljudje, ki rabijo dokazovati svoj prav, niso modri.
Mojster nima lastnine.
VeÄ kot naredi za druge,
sreÄnejĆĄi je.
VeÄ kot da drugim,
bogatejĆĄi je.
Tao obrodi brez vsiljevanja.
Brez da bi gospodoval, Mojster vodi.
Reklama