Mēs, vispasaules kustības par Esperanto attīstību dalībnieki, ar šo Manifestu vēršamies pie visām valdībām, starptautiskām organizācijām un labas gribas cilvēkiem, paziņojot savus nodomus strādāt, netaupot spēkus, lai īstenotu šeit paustos mērķus, un aicinām katru atsevišķu organizāciju un cilvēku pievienoties mūsu kustībai.

Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Ieviesta 1887. gadā kā palīgvaloda starptautiskajā saskarsmē un ātri attīstījusies, kļūdama par dzīvotspējīgu, niansēm bagātu valodu, Esperanto jau vairāk nekā gadsimtu tiek lietota un darbojas, lai vienotu cilvēkus, kuri runā dažādās valodās un pieder pie dažādām kultūrām. Šajā laikā tās lietotāju mērķi nav zaudējuši savu nozīmīgumu un aktualitāti. Nedz dažu nacionālo valodu lietošana vispasaules mērogā, nedz komunikāciju tehnikas progress, nedz jaunu metožu atklāšana valodu apmācībā, visticamāk, tomēr nerealizēs principus, kurus mēs uzskatām par visnozīmīgākajiem valodu lietošanas taisnīgā un efektīvā sakārtošanā.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

1. Demokrātija

1. Demokratia

Sazināšanās sistēma, kura daļai cilvēku piešķir privilēģijas mūža garumā, bet no citiem prasa gadiem ilgas pūles, lai apgūtu valodu zemākajā līmenī, ir pamatos nedemokrātiska. Kaut gan, tāpat kā jebkura valoda, Esperanto nav pilnīgi nevainojama, tai, kā vispasaules sazināšanās līdzeklim, nav konkurentu.

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

Mēs uzskatām, ka valodu nevienlīdzība izraisa sazināšanās (kontaktēšanās) nevienlīdzību visos līmeņos, sākot no starptautiskā. Mēs esam kustība par demokrātisku sazināšanos.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

2. Starpnacionālā izglītība

2. Kansainvälisyyskasvatus

Katra etniskā valoda ir saistīta ar noteiktu kultūru un nāciju(-ām). Piemēram, skolēns, kurš studē angļu valodu, apgūst angliski runājošu zemju, galvenokārt ASV un Lielbritānijas kultūru, ģeogrāfiju un politiku. Skolēns, kurš studē Esperanto, mācās par pasauli bez robežām, kur katra valsts varētu būt kā mājas

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

Mēs uzskatām, ka izglītība jebkurā no etniskajām valodām ir saistīta ar vienu noteiktu priekšstatu par pasauli. Mēs esam kustība par starpnacionālu izglītību.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

3. Pedagoģiskā efektivitāte

3. Tehokas opetus

Tikai procentuāli neliela daļa no tiem, kuri mācās svešvalodu, arī to iemācās. Esperanto pilnībā var iemācīties pat pašmācības ceļā. Tā noder kā ievadkurss dažādu valodu studijām (propedeitiskais efekts). Esperanto rekomendē arī kā pamatu svešvalodu apgūšanai.

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

Mēs uzskatām, ka etnisko valodu apgūšana vienmēr rada grūtības daudziem skolēniem, kuri tomēr iegūtu, ja pārvaldītu otru valodu. Mēs esam kustība par efektīvu valodu mācīšanu.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

4. Daudzvalodība

4. Monikielisyys

Esperanto — kopiena ir viena no nedaudzajām valodu lietotāju kopienām pasaulē, kuras dalībnieki visi bez izņēmuma runā divās vai vairākās valodās — katrs kopienas dalībnieks ir apguvis vismaz vienu svešvalodu sarunvalodas līmenī. Daudzos gadījumos tas rada interesi par citām valodām un to apgūšanu, paplašinot personisko redzesloku.

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

Mēs uzskatām, ka jebkuras valodas — lielas vai mazas — lietotājiem ir jādod iespēja apgūt otru valodu tādā pakāpē, kas nodrošinātu sazināšanos pietiekami augstā līmenī. Mēs esam kustība, kas sagādā šo iespēju.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

5. Valodu tiesības

5. Kielelliset oikeudet

Valodu nozīmības nevienlīdzība ir cēlonis valodu neaizsargātībai vai pat tiešai valodu apspiešanai lielā daļā pasaules sabiedrības. Esperanto — kopienā lielu un mazu, oficiāli atzītu un neatzītu valodu lietotāji, pateicoties savstarpējai vēlmei rast kompromisu, sazinās neitrālā valodā. Tāda valodu līdztiesība rada precedentu, lai izvērtētu valodu nevienlīdzību un rastu risinājumu konfliktiem.

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

Mēs uzskatām, ka dažādu valodu nozīmīguma lielās atšķirības mazina daudzos starptautiskos dokumentos paustās garantijas par vienlīdzīgu attieksmi pret valodām.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

6. Valodu dažādība

6. Kielten moninaisuusi

Nacionālās valdības uzskata, ka valodu dažādība pasaulē ir sazināšanās un attīstības šķērslis. Tomēr Esperanto - kopienai valodu dažādība ir pastāvīgs un neizsīkstošs bagātību (vērtību) avots: katra valoda, tāpat kā jebkura dzīvības forma, ir vērtīga jau pati par sevi un pietiekami nozīmīga, lai to uzturētu un attīstītu.

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Mēs uzskatām, ka sazināšanās un attīstības politika, ja tā nav bāzēta uz cieņu pret visām valodām un to atbalstīšanu, nolemj iznīcībai lielāko daļu no pasaules valodām.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

7. Civēka emancipācija

7. Ihmisen vapautuminen

Katra valoda gan atbrīvo, gan sasaista savus lietotājus, dodot iespēju sazināties savā starpā, bet tajā pašā laikā aizšķērsojot sazināšanos ar citiem. Plānota kā universāls sazināšanās līdzeklis, Esperanto ir viens no lielajiem cilvēces emancipācijas projektiem, kurš jau darbojas, jeb arī - projekts, kas katram cilvēkam kā indivīdam nodrošina dalību vispasaules sabiedrībā, tajā pašā laikā ar stiprām saknēm paturot savā kultūrā un valodas identitātē, bet neliekot izjust ierobežotību.

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Mēs uzskatām, ka nacionālas valodas kā vienīgās valodas lietošana neizbēgami liek šķēršļus brīvībai un pašizpausmei, saziņai un dalībai dažādās organizācijās. Mēs esam kustība par cilvēka emancipāciju.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996