Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Nos-ôtes mambes dès mouvemint dè monde ètîr po l’bin dè lingadje d’a turtos, l’Espéranto, èvoyans ci scriyèdje a tos lès gouvèrnumints, a totes lès organizåcions dèl Tére èt a tos lès omes di bone volté, déclarans tote nosse plinne atirance a çou qu’nos dihans chal èt hoûkans chake organizåcion èt chaskeune a r’djonde nos prèsintes fwèces.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

É l’annèye 1887, l’Espéranto a v’nou å monde come l’idèye d’on deûzinme lingadje po nos rêyuni turtos; adon a-t-i crèhou rademint po div’ni on vikant pårler, avou tot plin des nuwances. Dispôy on siéke po l’mons, l’Espéranto vike è rimète essonle dès-omes po-d’la lès bårîres dès lingadjes èt dès culture. So strèvin la, lès but’ di sès utilisateûrs dimanèt todis importants èt prèsints. Li pratique di quéques lingadjes tot-avå l’monde, lès progrès dès comunicåcions, l’invancion dès novèles métôdes po djåser, ou s’èvoyî des scriyèdjes, tot çoula, pôrè pèrmète les régues qui sûvet èt qu’nos pinsans come fwér ûtiles po on sistinme d’ûzèdje des lingadjes qui seûye djusse èt adjihant.

1. Demokratia

1. Dèmocråtîe

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

On sistinme di comunicåcion fêt po quéques citwèyins, mins qui egzidje qui’lès-ôtes fèsse bècôp d’fwèces, sins poleûr rac’sûre lès prumîs, on parêy sistinme è-st-antidèmocråtique. Si l’Espéranto, come lès-ôtes lingadjes n ’èst nin parfêt, i dèpasse di lådje èt lon sès rivåls come mwèyin d’comunicåcion tot costé.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

Nos acèrtinans qu’l’inégålité dès lingadjes amonne ine inégålité dèl comunicåcion a tos lès dègrés, èt minme å réz’dè monde. Nos èstans po’ne comunicåcion dèmocratique.

2. Kansainvälisyyskasvatus

2. Ine éducåtion po-d’zeûr èt inte lès nåcions

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

Les lingadjes di tos les peûpes sont atèlés à quéquès cultûres èt a quéquès nåcions. Par egzimpe, li scolî qui studèye l’anglès discovrèt ossu l’cultûre, l’aspèt dès payîs èt les sistinmes politikes wice qu’on djåse l’anglès, principålemint d’vins les Etats-Unis èt li Rwèyôme-Uni. Li scolî qui studèye l’Espéranto discoûve on monde sins frontîres, wice qu’il a bon d’vins chake payîs.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

Nos acèrtinans qu’l’éducåcion d’vins on lingadje, lisquél seuye-t-i, impôze ine manîre spéciåle dè vèyî l’monde. Nos-èstans po’ne éducåcion wice qui tos lès payîs troûv’ront leu plèce.

3. Tehokas opetus

3. L’adjihante éducåcion dès-èfants

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

N’a wère qui k’nohèt bråmint ’ne linwe di l’ètrindjîr. On pout k’nohe foû bin l’Espéranto, minme s’on l’aprind tot seû. On a mostré qu’l’Espéranto pout chervi po aprinde åhèyemint d’ôtes lingadjes. On l’riqwîrt ossu po s’afêtî a çou qu’èst on lingadje.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

Nos acèrtinans qu’lès pårlers etniques arèstèyeront todi sacwants scolîs qu’on deûzinme lingadje êd’reût portant.Nos-èstans po l’ansègn’mint d’adram dès lingadjes.

4. Monikielisyys

4. Sacwants pårlers

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

Li comunôté d’l’Espéranto è-st-ine comunôté come ènn ’a wère so l’tére : tot sès mambes sont, sins mète nouk foû, bilingues ou plurilingues. Chaskeune s’a fwèrcî d’aprinde po l’mons on lingadje d’å d’foû po s’fé comprinde. Sovint çoula méne a l’kinohance èt a l’amoûr di sacwants pårlers èt, jénérålemin, a ’ne pus lådje vûzion so l’monde.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

Nos acèrtinans qui, d’vins tos lès payîs, on d’vreût -st-aprinde on deûzinme lingadje èt s’ènnè chèrvi po comuniquer å mis. Nos-èstans po mète so pîd ciste îdèye.

5. Kielelliset oikeudet

5. Les dreûts dè lingadjes

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

Les lingadjes ni mostrèt nin l’minme pwissance, çou qui n’el-z-î done nole sureté, èt minme, divins bråmint d’payis, ricorèdje les pus fwèrts à språtchî dès pus flawes a si chèrvi di leû lingadge. Divins l’comunôté d’l’Espéranto, tos les djins s’rassonlèt so l’minme tèrin, gråce a leû mutuwéle volté, po fé on compromis, qui leû lingadje seûye important ou nin, oficiél ou nin. On tél aplomb inte les dreûts dès lingadjes èt les dossêyes permète l’r’cwèrèdje èt l’estimåcion d’ôtes rèsponses a l’inégålité come ås carèles des lingadjes.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

Nos acèrtinans qu’lès difèrinces importantes di pwissance inte lès pårlers distrûhèt les garantîyes qu’on lét d’vins télemint d’papîs inte les payîs so l’égålité des gangnes sin nole difèrinces qui s’rapwète å lingadje. Nos-èstans po l’dreût dès lingadjes.

6. Kielten moninaisuusi

6. Difèrints lingadjes

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Lès gouvèrnumints dès payîs pinsèt qu’lès lingadjes dè monde espêtchèt l’comunicåcion èt l’progrès. Portant divins l’comunôté d’ l’Espéranto, lès difèrints lingadjes nos rindrans pus ritches. Adon-pwis, chake lingadje, come tot quî qui ç’seûye, a dèl valeûr èt deût-èsse prôtèdjî èt rècorèdjî.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

Nos acèrtinans qu’lès politiques di comunicåcion èt d’fôrcièdje, s’èle ni rèspèctèt nin èt n’ècorèdjèt-ti tos les lingadjes, condånèt a mwért li majôrité dès lingadjes divins l’monde. Nos-èstans po lès difèrints lingadjes.

7. Ihmisen vapautuminen

7. Libèrer lès-omes

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Chake lingadje libère èt contrariêye tot-a-’ne fèye leûs praticants, tot-èlzî d’nant l’ocåzion d’comuniquer inte zèles, tot lès-èspêtchant d’comuniquer avou l’z-ôtes. L’Espéranto è-st-on mwèyin d’comunicåcion po tot l’monde; il è-st-on grand projèt d’libéråcion, on projèt qui permète a chaskeune di prinde pårt a l’comunôté dès-omes, tot wårdant sès rècènes divins sès prôpès valeûrs, sins-èsse rit’ni po zèls.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Nos acèrtinans qu’li seûl ûzèdje d’on lingadje d’ine nåcion amon dès djins dès difèrints payîs drèssèt dès limites po les libèrtés d’èsprèssion, di comunicåcion èt d ’assôciåcion. Nos-estans po l’lîberté dès-omes.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996