Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Nosautes, sòcis deu movement mondiau tau desvolopament de l’Esperanto, qu’adreçam aqueste clam a tots los govèrns, organizacions internacionaus e a las personas de bona volentat. Que declaram la nosta intencion de tribalhar hrem a las fins ací definidas e que convidam totas las organizacions e personas a ligà’s au noste esfòrç.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

Apareishuda en 1887 com projècte de lenga auxiliara entà la comunicacion internacionau, qu’a evoluada lèu, entà vàder ua lenga plea de vita e rica en nuanças, l’Esperanto que fonciona despuish mei d’un sègle entà unir las personas per delà de las barralhas lingüisticas e culturaus. Pendent d’aquò los objectius deus sons emplegaires ne s’an pas perdut ni importància ni actualitat. Ni l’utilizacion de nadas lengas nacionaus ni lo desvolopament de las tecnicas de comunicacion ni la tròba de navèths metòdes d’ensenhament de lengas, ne portaràn pas a tèrme los principis seguents que consideram essenciaus entà un just e eficaç ordi lingüistic.

1. Demokratia

1. Democracia

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

Un sistèma comunicatiu qui privilegia tostemps quauques ciutadans, mes qui exigeish deus autes que consenten annadas d’esfòrçs entà aténher un grad mei baish, aquò qu’ei fondamentaument antidemocratic. Ja que com cada lenga, l’Esperanto ne sia pas perfèct, que despassa dab escaduda tots los sons rivaus com mejan de comunicacion mondiau egalitar.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

Qu’afirmam qu’ua inegalitat lingüistica qu’ocasiona ua inegalitat comunicativa a tots los nivèus, tanben au nivèu internacionau. Qu’èm un movement en favor d’ua comunicacion democratica.

2. Kansainvälisyyskasvatus

2. Educacion transnacionau

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

Cada lenga etnica qu’ei ligada a ua nacion e a ua cultura definidas. Per exemple l’eslhève qui estudia l’anglés, qu’apren tanben la cultura, la geografia e la politica deus país anglofòns, principaument deus Estats Units e de Gran Bretanha. L’eslhève qui estudia l’Esperanto qu’apren tanben un monde shens termièras, on cade país e’s presenta dab las soas particularitats.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

Qu’afirmam que l’educacion peu mejan d’ua lenga etnica, qu’ei ligada a ua perspectiva definida deu monde. Qu’èm un movement entà l’educacion transnacionau.

3. Tehokas opetus

3. Eficacitat pedagogica

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

Sonque un petit percentatge de’us qui estudian ua lenga estrangèra e la mestrejan. La plea possession de l’Esperanto qu’ei possible, tanben autodidacticament. Mantuns estudis qu’an muishat la soa utilitat a l’aprenedissatge d’autas lengas. L’Esperanto qu’ei tanben arrecomandat com element centrau deus cors de sensibilisacion lingüistica deus eslhèves.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

Qu’afirmam que la dificultat de las lengas etnicas que presentaràn tostemps un trebuc entà un sarròt d’eslhèves, qui harén totun abonde en conéisher ua dusau lenga. Qu’èm un movement entà un ensenhament lingüistic eficaç.

4. Monikielisyys

4. Plurilingüisme

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

La comunitat esperantofòna qu’ei ua de las rialas comunitats lingüisticas a escala mondiau, qui los sòcis e son shens excepcion bilingües o tanben plurilingües. Cadun que va acceptar lo prètzhèit d’apréner, au mensh ua lenga estrangèra dinc au nivèu orau. En numerósas ocasions que conduseish a la coneishença e a l’amor de totas lengas e en generau, a un orisont personau mei gran.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

Qu’afirmam que los locutors de totas las lengas, granas e petitas, e deverén poder dispausar d’ua oportunitat vertadèra entà d’apréner ua dusau lenga dinc a un haut nivèu de comunication. Qu’èm un movement entà l’autrejada d’aquesta oportunitat.

5. Kielelliset oikeudet

5. Drets lingüistics

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

La distribucion desparièra de poder enter las lengas qu’ei un motiu entà ua constanta inseguretat e ua opression lingüistica directa tà ua màger part deus poblans deu monde. En la comunitat esperantofòna los locutors de lengas granas o petitas, oficiaus o non pas, que s’amassan sus un terrenh neutrau, mercés a la volentat recipròca de compromés. Aqueste equilibri enter drets e responsabilitats lingüisticas que da un precedent entà har evoluar e avaloar solucions autas a l’inegalitat e aus conflictes lingüistics.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

Qu’afirmam que las granas diferéncias de poder enter las lengas que pòrtan tòrt a las guarantias, exprimidas en tant documents internacionaus, de tractament egalitari, shens destriada de lenga. Qu’èm un movement entaus drets lingüistics.

6. Kielten moninaisuusi

6. Diversitat lingüistica

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Los govèrns nacionaus que tenen a considerar la grana diversitat de las lengas en lo monde com ua barralha a la comunicacion e au desvolopament. Tà la comunitat esperantofòna, totun, la diversitat lingüistica qu’ei ua permanenta e indispensabla hont de riquessa. Atau, cada lenga, com cada espècia vivanta, qu’ei portadora de valor e digna de proteccion e de sostien.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

Qu’afirmam que las politicas de comunicacion e desvolopament, se ne son pas apitadas suu respècte e suu sostien de totas las lengas, e condamnan a mort la majoritat de las lengas en lo monde. Qu’èm un movement entà la diversitat lingüistica.

7. Ihmisen vapautuminen

7. Emancipacion umana

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Cada lenga que’s libera e que s’entrava tot parièr los emplegaires en dà’us lo poder de comunicar, mes en empechà’us la comunicacion dab autes. Hèit com un instrument de comunicacion universau, l’Esperanto qu’ei un deus grans projèctes tà l’emancipacion umana que va, un projècte tà permeté’s a cade ciutadan la participacion com individú en la comunitat umana, en guardà’s los arradits pregonds a l’indentitat locau, culturau e lingüistica, mes non pas limitat per eth.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Qu’afirmam que l’usatge exclusiu de lengas nacionaus, que pausa inevitablament barralhas de cap a las libertats d’expression, de comunicacion e d’associacion. Qu’èm movement entà l’emancipacion umana.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996