Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Ni, izili an emsav-bed evit diorren an Esperanteg, yezh etrebroadel, a gomz, dre hanterouriezh an disklêriadur-mañ, ouzh an holl c’houarnamantoù, an holl aozadurioù etrebroadel hag an holl dud a youl vat, a zisklêr bezañ stag ouzh ar palioù termenet amañ dindan, hag a bed pep aozadur ha pep hinienn da zont da strivañ war an tu-se ganimp.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

E 1887 e oa bet lakaet da raktres ober gant an Esperanteg evel yezh skoazell evit ar c’hehenterezh etrebroadel. Deuet eo buan da vezañ ur yezh vev, stank hec’h arlivioù. Abaoe ouzhpenn ur c’hantved ez a an Esperanteg en-dro ha tostaat a ra an dud an eil ouzh egile dreist an harzoù sevenadur ha yezh. Palioù he c’homzerien, e keit-se, n’eo ket bet kollet o fouez gante, ha talvezout a reont atav kement evit an amzer a-vremañ. N’eo nag implijout un nebeud yezhoù bro evel yezhoù etrebroadel, nag an araokadennoù teknikel war ar c’hehenterezh, nag ijinañ doareoù nevez da gelenn ar yezhoù hag a ray d’ar reolennoù amañ da heul bezañ sevenet, reolennoù diazez anezhe, en un urzh reizh hag efedus evit ar yezhoù.

1. Demokratia

1. Demokratelezh

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

Enepdemokratel he diazezoù eo ur reizhiad kehentiñ hag a vez atav spletusoc’h evit keodedourien zo, hag a c’houlenn bloavezhioù a strivoù digant re all evit tizhout ul live izeloc’h a-fed efedusted. Daoust ma n’eo ket an Esperanteg ur yezh klok, evel an holl yezhoù, ez a kalz pelloc’h evite evel doare kehentiñ hag a lak an dud keit-ha-keit er bed.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

Disklêriañ a reomp e vez degaset, gant an digempouez etre ar yezhoù, un digempouez kehentiñ e pep keñver, war an dachenn etrebroadel hag all. Hon emsav a stourm a-du gant un doare kehentiñ demokratel.

2. Kansainvälisyyskasvatus

2. Un deskadurezh dreist ar broadoù

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

An holl yezhoù kenelel zo stag ouzh sevenadurioù zo ha broadoù zo. Da skouer, gant ar skoliad a studio ar saozneg e vo dizoloet ivez ar sevenadur, an douaroniezh ha reizhiadoù politikel ar broioù ma vez saozneg enne, ha dreist-holl re ar Stadoù-Unanet hag ar Rouantelezh-Unanet. Ar skoliad a studio an Esperanteg avat a zizoloio ur bed hep harzoù ma vo en e vleud e pep bro.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

Bez’ e lavaromp e vo roet dre ret ur sell ’zo war ar bed gant an deskadurezh en ur yezh ’zo. Hon emsav a stourm a-du gant un deskadurezh dreist ar broadoù.

3. Tehokas opetus

3. Efedusted a-fed kelenn

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

Nebeut-tre eus an dud a zesk ur yezh estren a zeu a-benn da vestroniañ anezhi e gwirionez. An Esperanteg avat a c’haller dont a-benn da gomz aes da vat, evit unan a zesk e-unan zoken. Studiadennoù a bep seurt a ziskouez eo talvoudus an Esperanteg da zeskiñ yezhoù all war-lerc’h. Erbedet eo bet ivez evel elfenn a-bouez e-barzh kentelioù da zigeriñ war ar yezhoù estren.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

Lavarout a reomp e chomo atav ar yezhoù kenelel evel ur skoilh evit ar skolidi a c’hallfe koulskoude tennañ gounid eus un eil yezh.Hon emsav a stourm a-du gant un doare efedus da gelenn ar yezhoù.

4. Monikielisyys

4. Liesyezhegezh

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

Kumuniezh an esperantegourien zo unan eus an nebeud re er bed hag a zo div- pe liesyezhek o holl izili. Pep hini anezhe en deus strivet da zeskiñ ur yezh estren da nebeutañ betek ul live mat a-walc’h evit kehentiñ. Ha kement-se a ra da galzik anezhe deskiñ ha karout meur a yezh estren ha dre vras e tigor o bed hiniennel d’an dud.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

Lavarout a reomp e tlefe gallout an holl re a gomz ur yezh bennak, ha pa vefe komzet gant kalz pe nebeut a dud, kaout an tu da zeskiñ un eil yezh ha d’ober ganti evel doare kehentiñ a live uhel. Hon emsav a stourm evit ma vefe roet an tu-se d’an holl.

5. Kielelliset oikeudet

5. Gwirioù yezh

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

Disurentez a vez degaset war tachenn ar yezhoù gant an digempouez etre o nerzhioù, ha dre ar yezh ivez e vez gwasket en ur mod ul lodenn vras eus an dud er bed. E kumuniezh an Esperanteg en em gav an holl dud, ha pa gomzfent yezhoù kreñv pe get, ofisiel pe get, war un dachenn neptu a-drugarez d’ar youl da gas ar c’henemglev-se da benn. Ur c’hempouez a’r seurt-se etre gwirioù, kiriegezhioù ha kargoù ar yezhoù zou un andon evit klask disoc’hoù da gudennoù ar yezhoù ha d’an emgannoù etreze.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

Lavarout a reomp eo diasur, en abeg d’an digempouez etre ar yezhoù, gwarantiñ e vefe damantet an holl koulz-ha-koulz hep diforc’h ebet abalamour d’o yezhoù (evel ma c’houlenn ar skridoù etrebroadel). Hon emsav a stourm a-du gant ar gwirioù yezh.

6. Kielten moninaisuusi

6. Liested ar yezhoù

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Ar gouarnamantoù stad a sell ouzh liested ar yezhoù evel ouzh ur skoilh d’ar c’hehentiñ ha d’an araokaat. E kumuniezh an Esperantegourien e weler kentoc’h un andon pinvidigezh ret ha dihesk. Gant se e tegas pep yezh, evel pep boud bev, he zalvoudegezh hag e tellez bezañ gwarezet ha skoazellet.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

Lavarout a reomp e vo kondaonet d’ar marv ar pep brasañ eus ar yezhoù er bed gant ar politikerezhioù kehentiñ hag araokaat ma ne vezont ket diazezet war an doujañs hag ar skoazell d’an holl yezhoù. Hon emsav a stourm a-du gant liested ar yezhoù.

7. Ihmisen vapautuminen

7. Dishualañ an dud

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Gant pep yezh e vez kabestret ha digabestret o c’homzerien war un dro, en ur reiñ an tu dezhe da gehentiñ etreze hag en ur virout oute da gehentiñ gant komzerien all. An Esperanteg zo bet savet evit bezañ un doare kehentiñ a c’hall bezañ desket aes gant an holl ha mont a ra en-dro ar raktres bras-se evit dishualañ an dud, ur raktres a roy tu da bep keodedour da gemer perzh evel hinienn e kumuniezh mab-den, en ur virout e wrizioù yezh ha sevenadur, met ne vo ket harzet gante.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Lavarout a reomp e tegas an unyezhegezh bevennoù d’ar frankizoù ezteurel, kehentiñ hag en em vodañ. Hon emsav a stourm a-du evit dishualañ an dud.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996