1
Manifesto de Prago de la movado por la internacia lingvo Esperanto / Prahan julistus — на эсперанта і фінскай мовах

Эсперанта-фінская кніга-білінгва

Manifesto de Prago de la movado por la internacia lingvo Esperanto

Prahan julistus

Ni, anoj de la tutmonda movado por la progresigo de esperanto, direktas ĉi tiun manifeston al ĉiuj registaroj, internaciaj organizoj kaj homoj de bona volo, deklaras nian intencon firmvole plulabori por la celoj ĉi tie esprimitaj, kaj invitas ĉiun unuopan organizaĵon kaj homon aliĝi al nia strebado.

Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Lanĉita en 1887 kiel projekto de helplingvo por internacia komunikado, kaj rapide evoluinta en vivoplenan, nuancoriĉan lingvon, esperanto jam de pli ol jarcento funkcias por kunligi homojn trans lingvaj kaj kulturaj baroj. Intertempe la celoj de ĝiaj parolantoj ne perdis gravecon kaj aktualecon. Nek la tutmonda uzado de kelkaj lingvoj, nek progresoj en la komunikad-tekniko, nek la malkovro de novaj metodoj de lingvo-instruado verŝajne realigos jenajn principojn, kiujn ni konsideras esencaj por justa kaj efika lingva ordo.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

1. Demokratio

1. Demokratia

Komunika sistemo, kiu tutvive privilegias iujn homojn, sed postulas de aliaj, ke ili investu jarojn da penoj por atingi malpli altan gradon de kapablo, estas fundamente maldemokratia. Kvankam, kiel ĉiu lingvo, esperanto ne estas perfekta, ĝi ege superas ĉiun rivalon en la sfero de egaleca tutmonda komunikado.

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

Ni asertas, ke lingva malegaleco sekvigas komunikan malegalecon je ĉiuj niveloj, inkluzive de la internacia nivelo. Ni estas movado por demokratia komunikado.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

2. Transnacia edukado

2. Kansainvälisyyskasvatus

Ĉiu etna lingvo estas ligita al difinita kulturo kaj naci(ar)o. Ekzemple, la lernejano, kiu studas la anglan, lernas pri la kulturo, geografio kaj politiko de la anglalingvaj landoj, precipe Usono kaj Britio. La lernejano, kiu studas esperanton, lernas pri la mondo sen limoj, en kiu ĉiu lando prezentiĝas kiel hejmo.

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

Ni asertas, ke la edukado per iu ajn etna lingvo estas ligita al difinita perspektivo pri la mondo. Ni estas movado de transnacia edukado.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

3. Pedagogia efikeco

3. Tehokas opetus

Nur malgranda procentaĵo el tiuj, kiuj studas fremdan lingvon, ekmastras ĝin. Plena posedo de esperanto eblas eĉ per memstudado. Diversaj studoj raportis propedeŭtikajn efikojn al la lernado de aliaj lingvoj. Oni ankaŭ rekomendas esperanton kiel kernan eron en kursoj por la lingva konsciigo de lernantoj.

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

Ni asertas, ke la malfacileco de la etnaj lingvoj ĉiam prezentos obstaklon por multaj lernantoj, kiuj tamen profitus el la scio de dua lingvo. Ni estas movado por efika lingvo-instruado.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

4. Plurlingveco

4. Monikielisyys

La esperanto-komunumo estas unu el malmultaj mondskalaj lingvokomunumoj, kies parolantoj estas senescepte du- aŭ plurlingvaj. Ĉiu komunumano akceptis la taskon lerni almenaŭ unu fremdan lingvon ĝis parola grado. Multokaze tio kondukas al la scio de kaj amo al pluraj lingvoj, kaj ĝenerale al pli vasta persona horizonto.

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

Ni asertas, ke la anoj de ĉiuj lingvoj, grandaj kaj malgrandaj, devus disponi pri reala ŝanco por alproprigi duan lingvon ĝis alta komunika nivelo. Ni estas movado por la provizo de tiu ŝanco.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

5. Lingvaj rajtoj

5. Kielelliset oikeudet

La malegala disdivido de potenco inter la lingvoj estas recepto por konstanta lingva malsekureco, aŭ rekta lingva subpremado ĉe granda parto de la monda loĝantaro. En la esperanto-komunumo la anoj de lingvoj grandaj kaj malgrandaj, oficialaj kaj neoficialaj, kunvenas sur neŭtrala tereno, dank' al la reciproka volo kompromisi. Tia ekvilibro inter lingvaj rajtoj kaj respondecoj liveras precedencon por evoluigi kaj pritaksi aliajn solvojn al la lingva malegaleco kaj lingvaj konfliktoj.

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

Ni asertas, ke la vastaj potencodiferencoj inter la lingvoj subfosas la garantiojn esprimitajn en tiom da internaciaj dokumentoj, de egaleca traktado sendistinge pri la lingvo. Ni estas movado por lingvaj rajtoj.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

6. Lingva diverseco

6. Kielten moninaisuusi

La naciaj registaroj emas konsideri la grandan diversecon de lingvoj en la mondo kiel baron al komunikado kaj evoluigo. Por la esperanto-komunumo, tamen, la lingva diverseco estas konstanta kaj nemalhavebla fonto de riĉeco. Sekve, ĉiu lingvo, kiel ĉiu vivaĵospecio, estas valora jam pro si mem kaj inda je protektado kaj subtenado.

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Ni asertas, ke la politiko de komunikado kaj evoluigo, se ĝi ne estas bazita sur respekto al kaj subteno de ĉiuj lingvoj, kondamnas al formorto la plimulton de la lingvoj de la mondo. Ni estas movado por lingva diverseco.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

7. Homa emancipiĝo

7. Ihmisen vapautuminen

Ĉiu lingvo liberigas kaj malliberigas siajn anojn, donante al ili la povon komuniki inter si, barante la komunikadon kun aliaj. Planita kiel universala komunikilo, esperanto estas unu el la grandaj funkciantaj projektoj de la homa emancipiĝo — projekto por ebligi al ĉiu homo partopreni kiel individuo en la homa komunumo, kun firmaj radikoj ĉe sia loka kultura kaj lingva identeco, sed ne limigite de ili.

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Ni asertas, ke la ekskluziva uzado de naciaj lingvoj neeviteble starigas barojn al la liberecoj de sinesprimado, komunikado kaj asociiĝo. Ni estas movado por la homa emancipiĝo.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996

Рэклама