Vi medlemmer af den verdensomfattende bevægelse for udbredelse af esperanto, adresserer dette manifest til alle regeringer, internationale organisationer og velvillige mennesker, erklærer vor faste hensigt til fortsat at arbejde for de her udtrykte mål og inviterer hver enkelt organisation og person til at tilslutte sig vores bestræbelser.

Me, kansainvälisen esperantoliikkeen jäsenet, osoitamme tämän julistuksen kaikille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja kaikille maailman ihmisille; ilmoitamme, että pyrkimyksenämme on toimia määrätietoisesti tässä julistuksessa ilmaistujen päämäärien toteuttamiseksi; kutsumme kaikkia järjestöjä ja yksityishenkilöitä tukemaan meitä näiden tavoitteiden saavutamiseksi.

Esperanto lanceredes i 1887 som et projekt for international kommunikation. Det udviklede sig hurtigt til et levende og nuanceret sprog, som i mere end hundrede år har fungeret som middel til at sammenføre mennesker på tværs af sproglige og kulturelle barrierer. I årenes løb er de esperantotalendes mål ikke blevet mindre alvorlige eller mindre aktuelle. Hverken den verdensomfattende anvendelse af et eller flere nationale sprog, eller teknisk udvikling på kommunikationsområdet, eller nye metoder for sprogundervisning, vil med nogen sandsynlighed fremme nedenstående 7 principper, som vi anser for væsentlige for en retfærdig og effektiv sprogpolitik.

Esperanto, joka julkistettiin vuonna 1887 kansainvälisen apukielen suunnitelmana, kehittyi nopeasti eläväksi ja vivahteikkaaksi kieleksi, ja se on jo toista vuosisataa yhdistänyt ihmisiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Esperanton puhujien päämäärät eivät vuosien kuluessa ole menettäneet merkitystään tai ajankohtaisuuttaan. Eräiden kansallisten kielten maailmanlaajuinen käyttö, tiedonvälityksen kehittyminen ja uudet kieltenopetusmenetelmät eivät näytä johtavan näiden oikeudenmukaisen ja tehokkaan kielellisen maailmanjärjestyksen kannalta välttämättöminä pitämiemme periaatteiden toteutumiseen:

1. Demokrati

1. Demokratia

Et kommunikationssystem, der privilegerer nogle mennesker, men kræver af andre, at de skal investere flere års anstrengelser for at nå et mindre sprogligt niveau, er fundamentalt udemokratisk. Uanset at esperanto, som alle andre sprog, ikke er perfekt, overgår det langt enhver rival, når det gælder global kommunikation på lige fod.

Kommunikaatiojärjestelmä, joka antaa joillekin ihmisille elinikäisiä etuoikeuksia, mutta vaatii toisilta työntäyteisiä vuosia kaikesta huolimatta epätäydellisen kielitaidon saavuttamiseksi, on pohjimmiltaan epädemokraattinen. Samoin kuin mikään muukaan kieli, esperanto ei ole täydellinen, mutta tasa-arvoisen maailmanlaajuisen kommunikaation alalla se on selvästi kilpailijoitaan parempi.

Vi mener, at sproglig ulighed fører til ulig kommunikation på alle niveauer inklusive det internationale niveau. Vi er en bevægelse for demokratisk kommunikation.

Katsomme, että kielten epätasa-arvo johtaa epätasa-arvoiseen kommunikaatioon kaikilla tasoilla, myös kansainvälisessä kanssakäymisessä. Me olemme liike demokraattisen kommunikaation puolesta.

2. International uddannelse

2. Kansainvälisyyskasvatus

Ethvert etnisk sprog er knyttet til sin egen kultur og en eller flere folkegrupper. Eksempelvis lærer en elev, der studerer engelsk, om de engelsksprogede landes kultur, geografi og politik, især om USA og Storbritannien. Eleven, som studerer esperanto, lærer om en verden uden grænser, hvor ethvert land præsenteres som hjemland.

Jokainen kansallinen kieli on sidottu tiettyyn kulttuuriin ja kansakuntaan tai kansakuntiin. Esimerkiksi englannin kieltä opiskeleva koululainen perehtyy ensi sijassa englanninkielisten maiden — ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Britannian — kulttuuriin, maantieteeseen ja yhteiskuntaan. Esperantoa opiskeleva koululainen taas saa kuulla rajattomasta maailmasta, jonka kaikki maat ovat osa hänen kotiaan.

Vi mener, at uddannelse på ethvert etnisk sprog er knyttet til et begrænset verdensperspektiv. Vi er en bevægelse for en uddannelse uden nationale begrænsninger.

Katsomme, että millä tahansa kielellä annettu opetus tuo mukanaan kyseiseen kieleen liittyvän maailmankuvan. Me olemme liike kansallisuusrajat ylittävän kasvatuksen puolesta.

3. Pædagogisk effektivitet

3. Tehokas opetus

Kun en lille procent af dem, som studerer fremmedsprog, mestrer det. Men fuld tilegnelse af esperanto er muligt endog ved selvstudium. Forskellige undersøgelser har vist en propædeutisk effekt ved efterfølgende undervisning i andre sprog. Man anbefaler derfor esperanto som grundelement ved fremmedsproglige kurser med henblik på en større sproglig bevidsthed hos eleverne.

Vain murto-osa niistä, jotka opiskelevat vierasta kieltä, saavuttaa sujuvan kielitaidon. Esperanton tuloksekas oppiminen on mahdollista jopa omin päin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet esperanton edistävän muidenkin kielten oppimista. Esperantoa suositellaan myös kielitajua parantavien kurssien keskeiseksi osaksi.

Vi mener, at de etniske sprogs sværhedsgrad er en forhindring for mange elever, som ellers ville have fordel af et sprog nr. 2. Vi er en bevægelse for effektiv sprogundervisning.

Katsomme, että kansallisten kielten vaikeudet tulevat aina olemaan esteenä monille koululaisille, joille vieraan kielen osaamisesta kuitenkin olisi hyötyä. Me olemme liike tehokkaan kieltenopetuksen puolesta.

4. Flersprogethed

4. Monikielisyys

Esperantosamfundet er et af de få verdensomspændende sprogsamfund, hvis medlemmer uden undtagelse er to- eller flersprogede. Ethvert medlem har accepteret at lære talefærdighed på mindst et fremmedsprog. I mange tilfælde fører det til kendskab og lyst til flere sprog og generelt til større personlig horisont.

Esperanton puhujat ovat lähes ainoa maailmanlaajuinen kieliyhteisö, jonka jäsenet ovat poikkeuksetta kaksi- tai monikielisiä. Jokainen esperantoyhteisön jäsen on ottanut tehtäväkseen oppia ainakin yhtä vierasta kieltä — esperantoa — riittävän hyvin puhuakseen sitä. Usein tämä johtaa monien kielten oppimiseen ja arvostamiseen sekä avarampaan maailmankuvaan.

Vi mener, at alle som taler et nationalt sprog, stort eller lille, bør have en reel chance for at tilegne sig et andet sprog på et højt kommunikationsniveau. Vi er en bevægelse for at give denne chance.

Katsomme, että niin pienten kuin suurtenkin kielten puhujilla tulee olla mahdollisuus hankkia todelliseen kanssakäymiseen riittävä vieraan kielen taito. Me olemme liike tämän mahdollisuuden puolesta.

5. Sproglige rettigheder

5. Kielelliset oikeudet

Den ulige vægt mellem sprogene ligner opskriften på en konstant sproglig usikkerhed, eller en direkte undertrykkelse af en stor del af verdens befolkning. I esperantosamfundet mødes folk på neutral grund uanset deres sprog, stort eller lille, officielt eller uofficielt, takket være den gensidige vilje til kompromis. Denne balance mellem sproglig retfærdighed og sproglig ansvarlighed giver en mulighed for at udvikle og bedømme andre løsninger på den sproglige ulighed og de sproglige konflikter.

Kielten epätasa-arvo aiheuttaa suurelle osalle maailman asukkaista jatkuvaa kielellistä epävarmuutta ja johtaa myös suoranaiseen syrjintään. Esperantoyhteisössä suurten ja pienten, virallisten ja epävirallisten kielten puhujat kohtaavat yhteisen kompromissihalunsa ansiosta puolueettomalla maaperällä. Tällainen oikeuksien ja vastuun tasapaino antaa esikuvan, jonka pohjalta voidaan arvioida ja kehittää uusia ratkaisuja kielten epätasa-arvoon ja kielellisiin ristiriitoihin.

Vi mener, at den skæve magtfordeling mellem sprogene undergraver de garantier, der er givet i adskillige internationale dokumenter om ligeberettiget forhandling uanset sprog. Vi er en bevægelse for sproglige rettigheder.

Katsomme, että suuret erot kielten todellisessa valta-asemassa horjuttavat monissa kansainvälisissä asiakirjoissa annettuja takeita ihmisten yhtäläisestä kohtelusta kieliin katsomatta. Me olemme liike kielellisten oikeuksien puolesta.

6. Sproglig mangfoldighed

6. Kielten moninaisuusi

De nationale regeringer er tilbøjelige til at betragte den sproglige mangfoldighed i verden som en forhindring for kommunikation og udvikling. For esperantosamfundet derimod er den sproglige mangfoldighed en konstant og uundværlig kilde til rigdom. Følgelig er ethvert sprog, såvel som enhver livsform værdifuld i sig selv og værdig til beskyttelse og støtte.

Kansallisvaltioiden hallitukset ovat taipuvaisia pitämään maailman kielten moninaisuutta esteenä kommunikaatiolle ja kehitykselle. Esperantoyhteisölle kielten moninaisuus on sen sijaan jatkuva ja välttämätön rikkauden lähde. Jokainen kieli samoin kuin jokainen eliölaji on arvokas itsessään ja siksi suojelun ja tuen arvoinen.

Vi mener at en kommunikations- og udviklingspolitik, der ikke er baseret på respekt for og understøttelse af alle sprog, vil dømme de fleste af verdens sprog til at uddø. Vi er en bevægelse for sproglig mangfoldighed.

Katsomme, että maailmanlaajuisen viestinnän ja kehityksen edistäminen johtaa useimpien maailman kielten näivettymiseen ja kuolemaan, ellei politiikan perustaksi samalla aseteta kunnioitusta kaikkia kieliä kohtaan ja kaikkien kielten tukemista. Me olemme liike kielten moninaisuuden puolesta.

7. Menneskelig frigørelse

7. Ihmisen vapautuminen

Ethvert sprog frigør og binder sine brugere ved at give dem mulighed for at kommunikere indbyrdes samtidig med at det begrænser kommunikation med andre. Som planlagt til international kommunikation er esperanto et af de store fungerende projekter for menneskelig frigørelse — et projekt for at muliggøre for ethvert menneske at deltage individuelt i det menneskelige fællesskab med faste rødder i sin lokale kultur og sproglige identitet uden at være begrænset til disse.

Jokainen kieli sekä vapauttaa että vangitsee puhujiaan antamalla heille kyvyn kommunikoida keskenään mutta estämällä kommunikoinnin muiden kanssa. Yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi suunniteltu esperanto on yksi suurista toimivista ihmisen vapautumiseen tähtäävistä projekteista. Esperanto on projekti, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle ihmiselle yksilönä mahdollisuus olla koko ihmiskunnan jäsen, säilyttäen vankat juuret omassa kulttuurissaan, kielessään ja identiteetissään, mutta vapaana niiden asettamista rajoista.

Vi mener, at udelukkende brug af nationale sprog uundgåeligt vil blokere for friheden til at udtrykke sig. Vi er en bevægelse for menneskelig frigørelse.

Katsomme, että kansallisten kielten yksinomainen käyttö asettaa väistämättä rajoja sananvapaudelle, tiedonvälityksen vapaudelle ja yhdistymisvapaudelle. Me olemme liike ihmisen vapautumisen puolesta.

Prago, jul. 1996

Prago, jul. 1996