101
Tao-te-king / 老子道徳経 — на фінскай і японскай мовах. Старонка 2

Фінска-японская кніга-білінгва

Laotse

Tao-te-king

老子

老子道徳経

Ihmiset astuvat elämään ja palaavat takaisin kuolemaan.
Elämän portit ovat kolmetoista luvultaan ja yhtä monta on kuoleman portteja.
Yhtä monta tietä myöten elämä nopeasti käy kuolemaa kohden. Ja minkätähden?
Sentähden että ihmiset tavoittelevat ainoastaan aisti-elämää.
On sanottu, että ihminen, joka tuntee elämän salaisuuden, voi vaeltaa kautta maan varustautumatta sarvikuonoa tai tiikeriä vastaan.
Hän voi mennä taistelun tuoksinaan miekkaa pelkäämättä.
Sarvikuono ei löydä paikkaa, mihin sarvensa, työntää.
Tiikeri ei löydä paikkaa, mihin kyntensä iskeä.
Miekka ei löydä paikkaa, mihinkä tunkeutua.
Ja miksikä ei?
Sentähden että hän on voittanut kuoleman.

生に出れば(これ)死に入るなり。生の徒は、十に三あり。死の徒は、十に三あり。民の生んとして、動もすれば死地に之く(もの)、また十に三あり。それ何の故ぞ。その生を生とすることの厚きを以てなり。蓋し聞く、善く生を攝する者は、陸行するも、兕虎に遇はず。軍に入るも、甲兵を避けずと。兕はその角を投ずるところなく、虎はその爪を措くところなく、兵もその刃を容るるところなき(がため)なり。それ何の故ぞ。その死地なきを以てなり。

51. Hyveen suosittelemista

五十一章

Tao synnyttää ja Teh (hyve) elättää.
Kaikki oliot pukeutuvat moniin muotoihinsa ja Teh’in voima vie niitä täydellisyyttä kohti.
Sentähden kaikki oliot yhtyvät Taoa ylistämään ja hyvettä suosimaan.
Mutta tämä Taon ja Teh’in kunnioitus ei tapahdu mistään käskystä.
Se ei ole pakoitettua ja sentähden se kestää ainiaan.
Sillä Tao synnyttää kaikki oliot ja Teh elättää, enentää, kasvattaa, täydentää, kypsyttää, suojelee ja valvoo niitä.
Synnyttäminen omistamatta, työskenteleminen odottamatta palkkaa, kasvattaminen anastamatta valtaa – se on ylhäistä hyvettä!

道はこれを生じ、德はこれを畜ひ、物はこれを形し、勢はこれを成すなり。是を以て、萬物は道を尊び、德を貴ばざるはなきなり。道の尊き、德の貴きは、それこれを爵することなくして、而も常に自から然るなり。故に、道はこれを生じ、德はこれを畜ひ、これを長じ、これを育し、これを成し、これを熟し、これを養ひ、これを覆ふなり。生ずるも有せず。為すも恃まず。長ずるも宰せず。これを玄德と謂ふ。

52. Palaaminen alkusyyhyn

五十二章

Se, mistä maailmankaikkeus puhkesi esiin, voidaan pitää sen äitinä.
Tuntemalla äitiä pääsette lapsen perille.
Ja jos tuntien lasta pidätte äitiä korkeampana, ette kärsi mitään pahaa, vaikka ruumiinne häviääkin.
Pitäkää suunne lukossa ja sulkekaa näön ja äänen ovet, niin ei teillä pitkin elämäänne tule olemaan mitään ikävyyksiä.
Mutta avatkaa suunne ja olkaa kyseliäitä, niin teille koko elämänne ajan tulee harmillisuuksia.
Käsittää olioita niiden siemenessä on älyä.
Pysyä lempeänä on olla voittamaton.
Seuratkaa valoa, joka johtaa teitä kotia kohti, niin ette joudu hukkaan pimeässä.
Tätä minä sanon ikuisen Taon toteuttamiseksi käytännössä.

天下に始ありて、以て天下の母たり。旣にその母を得て、以てその子を知り、復してその母を守らば、身を沒するも殆からざるなり。その兌を塞ぎ、その門を閉づれば、身を終るとも勤れず。その兌を開き、その事を濟さば、身を終るとも救はれざるなり。小を見るを明と曰ひ、柔を守るを强と曰ふ。その光を用ふるも、その明に復歸すれば、身に殃を遺󠄃すことなし。これを襲常と謂ふなり。

53. Selvyyden kasvaminen

五十三章

Oi jospa olisin kylliksi viisas seuraamaan suurta Taoa!
Suuri Tao on äärimmäisen helppo, mutta ihmiset kulkevat mieluummin monimutkaisia teitä.
Hallitseminen on suuri työ.
Vaikka talo on erinomaisen hyvin varustettu, voivat pellot olla rikkaruohoja täynnä ja jyväaitat tyhjiä.
Kauniisti pukeutumista, terävien miekkojen kantamista, ylellistä syömistä ja juomista ja suuren rikkauden kasaamista – sitä minä sanon koreaksi varkaudeksi.
Ettei se ole Taoa, on ainakin varma.

我をして介然として知どることありて、大道󠄃を行はしめんとするも、ただ施なるをこれ畏る。大道󠄃は甚だ夷かなるも、而も民は徑を好むなり。朝󠄃は甚だ除し、田は甚だ蕪れ、倉は甚だ虛し。文󠄃綵を服し、利劍を帶び、飮食󠄃に厭き、財貨󠄃は余り有り。これを盜竽と謂ふ。非道󠄃なるかな。

54. Juuri ja oksat

五十四章

Joka oikein istuttaa, ei koskaan kisko istutuksiaan ylös.
Joka oikein tarttuu kiinni, ei hellitä.
Hänen jälkeläisensä kunnioittavat häntä lakkaamatta.
Joka itsessään kehittää Taoa, hän juurtuu hyveeseen.
Joka kehittää Taoa perheessään, hän saattaa hyveensä leviämään.
Joka kehittää Taoa kylässään, hän kasvattaa onnellisuutta.
Joka kehittää Taoa valtakunnassaan, hän saattaa onnen voitolle.
Joka kehittää Taoa maailmassa, hän tekee hyveen kaikkialliseksi.
Minä tarkastan itseni ja tulen tuntemaan toisia.
Tarkkaan perhettäni ja kaikki muut tulevat tutuiksi kuin perheen jäsenet.
Tarkkaan valtakuntaani ja opin tuntemaan muutkin.
Tarkkaan tätä maailmaa ja muut maailmat tulevat minulle tunnetuiksi.
Kuinka muuten voisin oppia tuntemaan ne lait, jotka kaikkia hallitsevat, kuin siten, että tarkkaan niitä itsessäni?

善く建󠄄つるものは抜けず、善く抱󠄃くものは脫せず。子孫は以て祭祀して輟まず。これを身に修むれば、その德は乃ち眞󠄃。これを家に修むれば、その德は餘あり。これを鄕に修むれば、その德は乃ち長し。これを國に修むれば、その德は乃ち豐かなり。これを天下に修むれば、その德は乃ち普し。故に、身を以ては身を觀、家を以ては家を觀、鄕を以ては鄕を觀、國を以って國を觀、天下を以ては天下を觀る。吾何を以て天下の然ることを知るや。これを以てなり。

55. Ihmeellinen sopusointu

五十五章

Se mies, joka on Taon täyttämä, on kuin pieni lapsi.
Myrkylliset eläimet eivät häntä pistä; villieläimet eivät käy häneen käsiksi eivätkä petolinnut iske kynsiänsä häneen.
Hänen nuoret luunsa eivät ole kovia eivätkä jänteensä vahvoja, mutta hänen kädentartuntansa on luja ja varma.
Hän on täynnä miehevyyttä, vaikka sukupuolestaan tietämätön.
Vaikka hän huutaisi kaiken päivää, ei hänen äänensä koskaan käy käheäksi.
Tästä näkyy hänen sopusointunsa luonnon kanssa.
Tämän sopusoinnun tieto on ikuinen Tao.
Tämä ikuinen Tao on hengen valistus.
Kohtuuttomat tavat puhkeavat ihmisessä, ja kun mieli antaa intohimoille perää, kasvavat ne päivä päivältä.
Mutta päästyään huippuunsa vievät ne ihmisen perikatoon.
Tämä on vastoin Taon luontoa. Mikä on vastoin Taoa, sen loppu on lähellä.

含德の厚きは、赤子に比す。毒蟲も螫さず、猛獸も據らず、攫鳥も搏たず。骨は弱󠄃く筋は柔らかにして、而も握ることは固し。いまだ牝牡の合ふことを知らざるも、而も䘒の作るは、精の至りなり。終日號べども、而も嗌の嗄れざるは、和の至りなり。和を知るを常と曰ひ、常を知るを明と曰ひ、生を益すを祥と曰ひ、心の氣を使ふを强と曰ふ。物は壯なれば則ち老ゆ。これを不道と謂ふ。不道なれば早く已なり。

56. Ihmeellinen hyve

五十六章

Joka Taon tuntee, ei siitä väittele, ja ne, jotka siitä lavertelevat, eivät sitä tunne.
Pitää huulet sulettuina, sulkea näön ja äänen ovet, tasoittaa kulmikkaisuudet, vienontaa häikäisyä ja olla samalla tasalla kuin maan tomu – tämä on ihmeellinen hyve.
Joka tämän huomaa, hän katsoo samoilla silmillä avomielisyyttä ja umpimielisyyttä, hyväntahtoisuutta ja loukkausta, kunniaa ja häpäisyä.
Tästä syystä häntä kaikki ihmiset suuresti kunnioittavat.

知る者は言はず、言ふ者は知らざるなり。その兌を塞ぎ、その門を閉ぢ、その銳を挫き、その紛を解き、その光を和げ、その塵に同じくす。これを玄同と謂ふ。故に、得て親むべからず。また得て疎んずべからず。得て利すべからず。また得て害すべからず。得て貴くすべからず。また得て賤くすべからず。故に、天下の貴となるなり。

57. Oikea halitus

五十七章

Oikeamielinen hallitkoon valtakuntaa. Ovela johtakoon sotajoukkoa.
Mutta se, joka tehokkaasti toimii toimettomuudellaan, olkoon kuningas.
Mistä tiedän, kuinka asioiden laita on oleva?
Tiedän tämän kautta:
Kun ihmisten toimia ohjaamassa on estäviä lakeja, köyhtyy maa yhä enemmän.
Kun kansan sallitaan vapaasti aseita käyttää, on hallitus vaarassa.
Mitä sukkelammaksi ja taitavammaksi kansa tulee, sitä enemmän tulevat keinotekoiset kappaleet käytäntöön.
Ja kun viekkaat keinot ovat saaneet yleistä arvoa, silloin varkaat menestyvät.
Sentähden sanoo viisas: »Minä en mitään määrää, ja kansa on muodostava itsensä.
Tahdon pysyä rauhassa, ja kansa on löytävä leponsa.
En tahdo tunkea esille, ja kansa on menestyvä.
Tahdon panna pois kunnianhimon, ja kansa on palaava luonnolliseen yksinkertaisuuteensa.»

正を以ては國を治め、奇を以ては兵を用ふ。無事を以ては天下を取るなり。吾は何を以てその然るを知るや。これを以てなり。天下に忌諱を多くすれば、而も民はいよいよ貧し。民に利器を多くすれば、國家はますます昏し。人に技巧を多くすれば、奇物はますます起る。法令ますます彰かにならば、盜賊はあること多し。故に、聖人は云ふ、「我は無爲なるも、而も民は自から化す。我は靜を好むも、而も民は自から正しし。我は無事なるも、而も民は自ら富む。我は無欲なるも、而も民自ら朴なり。」と。

58. Sallia toisten parantaa itsensä

五十八章

Vapaa ja lempeä hallitus antaa kansalle kehittymisen mahdollisuuden.
Kun hallitus on jäykkä ja vaativainen, on kansa kuihtunut ja viheliäinen.
Kurjuus on vain olemisen varjo.
Onnellisuus on vain kurjuuden verho.
Koska niistä on tuleva loppu?
Jos ja’amme oikeuden mukaan, tulee hävitys itsestään valtiolle, ja mikä oli omalla tavallaan hyvää, on antava tilaa pahalle.
Todella kansa on ollut pilven peitossa kauan aikaa.
Sentähden on viisas täynnä oikeutta, mutta hän ei veistele ja kavertele toisia. Hän on oikeamielinen, mutta ei moiti toisia.
Hän on suora, mutta ei suorista toisia.
Hän on valaistu, mutta ei loukkaa valistuksellaan.

その政悶悶なれば、その民は醇醇たらん。その政察察たれば、その民は缺缺たらん。禍󠄃は福󠄃の倚る所󠄃にして、福󠄃は禍󠄃いの伏する所󠄃なり。孰かその極を知らんや。それ止ることなきなり。正は復すれば奇となり、善は復すれば妖となる。人の迷ふや、その日固に久し。是を以て、聖人は方なれど割かず、廉󠄃なれども劌らず、直なれども肆ならず、光あれども耀かざるなり。

59. Taon varjeleminen

五十九章

Ihmisten hallitsemisessa ja taivaan palvelemisessa ei ole mitään kohtuuden veroista.
Kohtuuden kautta ihminen saapuu ensimäiseen tilaansa.
Kun tämä tila on saavutettu, omistaa ihminen rajattoman määrän hyvettä.
Sellaisen hyveen voimalla hän voittaa kaiken.
Eikä tällä mestaruudella ole loppua.
Siten hän esteettä voi vastaanottaa kuninkuuden.
Sellaisella ihmisellä on äidin rakenne ja hän kestää rajattomasti.
Hän on kuin kasvi, jonka juuret ovat syvällä ja jonka varsi on luja.
Hän on ihminen, joka elää kauan ja näkee monta elonpäivää.

人を治め天に事ふるには、嗇にしくはなし。それただ嗇なる、これを早復と謂ふ。早復は、これを重積德と謂ふ。重積德なれば、則ち剋せざることなし。剋せざることなければ、則ちその極を知ることなし。その極を知ることなければ、以て國を有つべし。國を有つの母は、以て長久なるべし。これを深根固蒂󠄁、長生久視󠄃之道と謂ふなり。

60. Valtaistuimen täyttäminen

六十章

Valtioita olisi ohjattava niinkuin keitämme pieniä kaloja, suuretta puuhatta.
Kun Tao saatetaan valtakuntaa ohjaamaan, antaa se lepoa kuolleitten varjoille.
Ei niin, että henget tulisivat toimettomiksi, vaan ne lakkaavat häiritsemästä kansaa.
Mutta – mikä on tärkeämpää – kansan viisas johtaja ei tee niille pahaa.
Ja kun nämä eivät häiritse toisiansa, tähtää niiden vaikutus yhteiseen hyvään.

大國を治むるは、小鮮を烹るがごとし。道を以て天下に莅めば、その鬼も神󠄃ならず。その鬼の神󠄃ならざるのみにはあらず、その神󠄃も人を傷らず。その神󠄃も人を傷らざるのみにはあらず、聖󠄃人もまた人を傷らざるなり。それ兩ながら相傷らず。故に德は交歸するなり。

61. Nöyryyden hyve

六十一章

Valtakunta, niinkuin virta, tulee suureksi olemalla matala. Se tulee keskustaksi, johon koko maailma pyrkii.
Samoin on naisen laita: hän voittaa miehen yhtämittaisella rauhallisuudella.
Ja rauhallisuus on samaa kuin kestäväisyys.
Sentähden suuri valtio laskeutumalla niitten luo, jotka ovat sitä alempana, voi päästä niitä hallitsemaan.
Samaten pieni valtio, alistumalla jollekin suurelle, voi taata itselleen sen liittolaisuuden.
Siten toinen hankkii nöyryydellään uskollisuutta, toinen suosiota.
Suuri valtio haluaa saada valtaansa pieniä ja elättää niitä, mutta pieni valtio haluaa tulla liittolaiseksi ja palvella suurempaa.
Siten molemmat tulevat tyydytetyiksi, jos vain suurempi tahtoo alentua.

大國は下流にして、天下の交なり。天下の牝なり。牝は常に靜を以て牡に勝󠄃つ。靜を以て下ることをなすなり。故に、大國以て小國に下れば、則ち小國を取り、小國は以て大國に下れば、則ち大國を取らる。故に、或は下りて以て取り、或は下りて而も取らる。大國は人を兼󠄄ね畜はんと欲するに過ぎず。小國は入りて人に事へんと欲するに過ぎず。それ兩者は、おのおのその欲する所󠄃を得るなり。故に、大なるものは宜しく下ることをなすべし。

62. Käytännöllinen Tao

六十二章

Tao on kaikkien olioitten hiljainen johtaja.
Se rikastuttaa kunnon miestä ja torjuu pahantekijän.
Sen neuvo on aina paikallaan, sen hyväntahtoisuus tulee aina tarvittaissa.
Niitäkään, jotka ei ole hyviä, se ei hylkää.
Sentähden, kun hallitsija astuu valtaistuimelleen ja viittaa luokseen ylimyksiä, ei edes prinssi, joka tulee hänen eteensä arvomerkeillä ja ratsasjoukon saattamana, ole sen veroinen, joka nöyrästi esittää tämän Taon.
Sillä miksikä vanhat pitivät Taoa niin suuressa arvossa?
Eikö sentähden että se oli kaikille avoinna ilman suurta etsimistä ja että sen kautta ihminen pääsi synnistä?
Tämän tähden sitä pidettiin maailman suurimpana kalleutena.

道は萬物の奧、善人の寶、不善人の保つ所󠄃なり。美言は以て市るべく、尊行は以て人に加ふべし。人の不善なる、何の棄つることかこれあらん。故に、天子を立て、三公を置くなり。拱璧の以て駟馬に先だつことありと雖も、坐がらにしてこの道を進むには如かず。古のこの道を貴ぶ所󠄃以のものは何ぞや。求むれば以て得、罪あるも以て免󠄄ると曰はずや。故に、天下の貴となるなり。

63. Eteensä katsominen

六十三章

Toimia ilman suunnitelmaa, puuhata olematta olevinaan, löytäen suuren siinä, mikä on pientä, ja paljouden vähässä, kostaen vääryyden hyvyydellä, voittaen vaikeita asioita silloin kun ne ovat helppoja, ja ohjaten suuria asioita niiden alussa – se on Taon tapaista.
Kaikkien vaikeiden asioiden alku on helppoudessa ja suurten asioiden vaikeus vain alussa.
Sentähden viisas voi aikaansaada suuria asioita näennäisesti edes kajoomatta niihin.
Joka keveästi suostuu, pitää harvoin sanansa. Joka pitää kaikkia asioita helppoina, hänellä on paljon vaikeuksia.
Sentähden viisas pitää paljon lukua pienistä asioista eikä hänellä siten ole mitään vaikeutta.

無爲を爲し、無事を事とし、無味を味ひ、小を大とし、少を多とし、怨に報ゆるに徳を以てす。難󠄄をその易に圖り、大をその細になす。天下の難󠄄事は必ず易より作り、天下の大事は、必ず細より作る。是を以て、聖人は終に大をなさず。故に、能くその大をなすなり。それ輕諾は必ず寡信にして、多易は必ず多難󠄄なり。是を以て、聖人すら猶ほこれを難󠄄しとす。故に、終に難󠄄きことなきなり。

64. Huolenpito vähäisistä

六十四章

Mikä on hiljaista, on helposti kiinni pidetty.
Mikä on odotettua, on helposti vältettävissä.
Mikä on haurasta, taittuu helposti.
Mikä on pientä, hajoaa nopeasti.
Toimita tehtäväsi, ennenkuin se pukeutuu muotoon.
Järjestä asiat, ennenkuin alkaa sekaannus.
Puu, joka on sylin vahvuinen, kasvoi pienestä vesasta.
Yhdeksänkerroksinen linna kohosi pienestä kivikasasta.
Tuhannen virstan matka alkoi yhdestä askeleesta.
Joka ainoastaan suunnittelee, hän hävittää.
Joka tavoittelee, hän kadottaa.
Viisas ei menettele siten, ja sentähden hän ei tee pahaa.
Hän ei tavoita ja sentähden hän ei kadota.
Mutta yhteinen kansa epäonnistuu puuhissaan menestymisensä aattona.
Jos he olisivat yhtä ymmärtäväisiä lopussa kuin alussa, ei tulisi sellaisia tappioita.
Sentähden viisas haluaa ainoastaan sellaista, jota muut halveksivat, eikä pane mitään arvoa vaikeasti saavutettaville asioille.
Hän hankkii yleistä oppia, mutta palaa siihen, jonka joukot ovat jättäneet tien oheen.
Siten hän pyrkii luonnolliseen kehitykseen kaikissa asioissa ja toimii suunnittelematta.

その安きは持し易く、その未だ兆さざるは謀り易く、その脆きは破り易く、その微なるは散じ易し。これを未だ有らざるになし、これを未だ亂れざるに治む。合抱の木も、毫末より生じ、九層󠄃の臺も、累土より起り、千里の行も、足下より始まるなり。爲す者はこれを敗り、執る者はこれを失ふ。聖人は爲すことなし。故に敗るることなし。執ることなし。故に、失ふこと無し。民の事に從ふや、常にほとんど成らんとするに於て、これを敗る。終を愼しむこと始の如くなれば、則ち敗るることなきなり。是を以て、聖人は欲せざるを欲して、得難きの貨を貴ばず。學ばざるを學びて、衆人の過ぐる所に復にし、以て萬物の自然を輔けて、敢て爲さざるなり。

65. Yksinkertainen hyve

六十五章

Vanhat, jotka panivat Taon käytäntöön, eivät käyttäneet sitä kansan pöyhistämiseksi vaan tehdäkseen heidät yksinkertaisiksi ja luonnollisiksi.
Vaikeus kansan hallitsemisessa johtuu liiallisesta valtiotaidosta.
Joka koettaa hallita valtakuntaa valtiotaidolla, on sille ainoastaan vitsaukseksi, mutta joka ilman sitä hallitsee, on siunaukseksi.
Näiden kahden asian tieto on oikea hallitustaito ja niiden noudattamista sanotaan yksinkertaisuuden hyveeksi.
Syvä ja avara on tämä yksinkertaisuuden hyve, ja vaikka se on vastakkainen muille keinoille, voi se saada aikaan täydellisen järjestyksen.

古の善く道を爲むる者は、以て民を明かにするにはあらず。將に以てこれを愚にせんとするなり。民の治め難きは、その智の多きを以てなり。智を以て國を治むるは、國の賊なり。智を以て國を治めざるは、國の福󠄃なり。この兩者を知るは、また楷式なり。常に楷式を知るは、これを玄德と謂ふ。玄德は深し遠し。物とは反せり。乃ち大順に至るなり。

66. Itsensä viimeiseksi asettaminen

六十六章

Sen kautta saavat suuret virrat ja joet veroa kaikilta joilla ja puroilta, että ne ovat matalammalla: tässä on syy niiden ylemmyyteen.
Sentähden viisas tahtoessaan hallita kansaa puhuu itsestään ikäänkuin heitä alempana olevasta; ja halutessaan olla etevä asettaa hän oman itsensä taaimmaiseksi.
Siten vaikka hän on heitä ylempänä, he eivät tunne hänen painoansa, ja vaikka hän on heistä edellä, ei hän ole kellekään esteeksi.
Sentähden koko maailma koroittaa häntä kunniaan eikä kukaan siitä loukkaannu.
Ja koska hän ei kilpaile, ei hänellä ole kadehtijaa.

江海󠄃のよく百谷の王たる所󠄃以のものは、そのよくこれに下るを以てなり。故に、よく百谷の王となるなり。是を以て、聖人は民に上たらんと欲せば、必ず言を以てこれに下り、民に先だたんと欲せば、必ず身を以てこれに後るるなり。是を以て聖人は、聖人は上に處るも、而も民は重しとせず、前に處るも、而も民は害とせざるなり。是を以て、天下は推すことを樂しみて、而も厭はず。その爭はざるを以ての故に、天下はよくこれと爭うことなきなり。

67. Kolme kallista asiaa

六十七章

Koko maailma tunnustaa, että vaikka minun taoismini on suuri, se ei kuitenkaan ole riittävä. Sen suuruus saa sen näyttämään riittämättömältä.
Jos se olisi kuin muut, olisi se jo kauan sitten huomattu riittämättömäksi.
Mutta minä pidän kiinni kolmesta kalliista asiasta, joita myöskin harrastan.
Ensimäinen on sävyisyys.
Toinen on säästäväisyys.
Kolmas on nöyryys.
Tällä sävyisyydellä voin olla uskalias. Tällä säästäväisyydellä voin olla antelias. Tällä nöyryydellä voin olla suuri palveluksessa kuten kunnian astia.
Mutta näinä päivinä ihmiset hylkäävät sävyisyyden ja tulevat tunkeileviksi.
He heittävät säästäväisyyden ja tulevat tuhlaaviksi.
He jättävät nöyryyden ja tavoittavat etevämmyyttä ja niinmuodoin kuolemaa.
Sävyisyys on aina voitokas hyökkäyksessä ja varma puolustuksessa.
Sentähden, kun taivas tahtoo säilyttää ihmisen, ympäröi se häntä sävyisyydellä.

天下はみな我を大なれども不肖󠄃に似たりと謂ふも、それただ大なるが故に、不肖󠄃に似たるなり。もし肖󠄃ならば、久しきかなその細なること。我に三寶あり。寶としてこれを持す。一に曰く〔ママ〕慈。二に曰く、儉。三に曰く、敢て天下の先とならざること。慈なるが故に、よく勇なり。儉なるが故に、よく廣し。敢て天下の先とならざるが故に、よく成器󠄃の長たり。今は慈を捨󠄃ててまさに勇ならんとし、儉を捨󠄃ててまさに廣からんとし、後たることを捨󠄃ててまさに先たらんとす。死なるかな。それ慈は以て戰へば則ち勝ち、以て守れば則ち固し。天はまさにこれを救ひ、慈を以てこれを衞らんとす。

68. Taivaan jäljitteleminen

六十八章

Joka hyvin komentaa, ei ole käskeväinen.
Joka hyvin taistelee, ei ole vihainen.
Voittajista paras ei uhmaile sotaa.
Mestareista paras johtaa palvelijoitansa alentumalla.
Tämä on kiistelemättömyyden hyve. Tämä on vakuutuksen hyve.
Tämä on taivaan jäljittelemistä, joka oli vanhojen korkein päämäärä.

善く士たる者󠄃は、武からず。善く戰ふ者󠄃は、怒らず。善く敵に勝󠄃つ者󠄃は、爭はず。善く人を用ふる者󠄃は、下となる。是を爭はざるの徳と謂ふ、是を人を用ふるの力と謂ふ、是を天に配すと謂ふ。古の極なり。

69. Ylhäisen hyveen käyttö

六十九章

Suuri sotilas on sanonut: »En uskalla olla isäntä vaan olisin mieluummin vieras. (S. o. En tahdo antaa taisteluvaatimusta vaan mieluummin vastaan siihen.) En uskalla edistyä tuumaakaan, vaan mieluummin peräydyn jalan verran.»
Tätä minä nyt nimitän sivuhyökkäykseksi eikä rivien etunenässä kulkemiseksi: se on samaa kuin kantaa aseita valmistumatta taisteluun, tarttua miekkaan sitä paljastamatta ja kulkea vihollista kohti käymättä sen kimppuun.
Ei ole mitään niin onnetonta kuin astua kevytmielisesti sotaan.
Sillä niin tekemällä olemme vaarassa kadottaa arvokkaimpamme, nim. sävyisyytemme.
Siten tapahtuu, että kun vastakkaiset vallat kohtaavat toisensa taistelussa, hän joka sitä surkuttelee, jää varmasti voittajaksi.

兵を用ふるに言へることあり。吾は敢て主とならずして、而も客となり、敢て寸を進めずして、而も尺を退くと。是を行くに行なく、攘ぐるに臂なく、扔くに敵なく、執るに兵なしと謂ふ。禍は敵を輕んずるより大なるはなし。敵を輕んずるは、吾が寶を喪ふに幾し。故に、兵を抗げて相加ふるに、哀む者は勝つなり。

70. Vaikeus tulla tunnetuksi

七十章

Helpot ovat minun sanani oppia ja helpot panna käytäntöön.
Kuitenkaan ei kukaan kykene niitä ymmärtämään eikä panemaan käytäntöön.
Sillä sanoissani on kaukainen alkuperä ja teoissani ylhäinen laki.
Jotka eivät sitä tunne, eivät minuakaan tunne.
Niitä on harvassa, jotka minua tuntevat, ja he antavat minulle arvoa.
Sillä viisas on ulkonaisesti köyhä, mutta hänellä on jalokivi povessaan.

吾が言ふことは、甚だ知りやすく、甚だ行ひやすきに、天下よく知ることなく、よく行ふことなし。言には宗あり。事には君あり。それただ無知なり。是を以て、我を知らざるなり。我を知るもの希なれば、則ち我は貴し。是を以て、聖人は褐󠄃を被るも玉を懷くなり。

71. Tietämättömyyden tauti

七十一章

Oman tietämättömyytensä tunteminen on parasta tietoa.
Sellaisen tiedon puute on tautia.
Jos vain joku pitää sitä tautina, paranee hän siitä.
Viisas on vapaa tästä taudista.
Hän tietää mitä se on ja on vapaa siitä.

知りて知らずとするは上にして、知らずして知るとするは病なり。それただ病を病とす。是を以て、病ならず。聖人の病ならざるは、その病を病とするを以てなり。是を以て、病ならず。

72. Itsensä rakastaminen

七十二章

Kun ihmisillä ei ole oikeata nykyisten vaarain pelkoa, syöksyvät he suurempiin vaaroihin.
Varokoot, etteivät laajenna taloansa väsyneinä nykyiseen tilaansa.
Jolleivät he halveksi sitä, ei synny sellaista väsymystä.
Tämän vuoksi viisas, vaikka hänellä on itsetunto, ei kerskaile.
Hän rakastaa mutta ei pane itseään korkealle.
Siten hän välttää ylpeyden ja on tyytyväinen.

民威を畏れざれば、大威は至らん。その居るところを狹しとすることなかれ。その生とするところを厭ふことなかれ。それただ厭はず。是を以て、厭はざるなり。是を以て、聖人は自から知れるも、自からを見はさず。自から愛するも、自からを貴しとせざるなり。故に、彼を去りて此を取る。

73. Toiminnan vapaus

七十三章

Jonka rohkeus ilmenee uhmailemisessa, hän joutuu kuolon käsiin.
Jonka rohkeus näyttäytyy itsensä hallitsemisessa, hän säilyy.
Niin että on olemassa kahdenlaista rohkeutta, toinen onneton ja toinen edullinen.
Mutta kuka voi sanoa, miksi toinen niistä saa osakseen taivaan tuomion?
Tämän vuoksi viisas huomaa toimimisen vaikeaksi.
Taivaallinen Tao ei kilpaile ja voittaa kuitenkin kaiken; se ei puhu ja on kuitenkin taitava vastaamaan, se ei kutsu ja kuitenkin tulevat esineet helposti sen luo.
Se on hiljainen menettelytavassaan ja sen toimenpiteet ovat täysin tehokkaat.
Taivaan verkolla on suuret silmät ja kuitenkaan ei mikään pujahda niiden läpitse.

敢に勇なれば則ち殺。不敢に勇なれば則ち活。この兩者は、或は利にして、或は害なり。天の惡む所󠄃、孰かその故を知らんや。是を以て、聖人も猶󠄄ほこれを難しとするがごとし。天の道は、爭はずざるも、而も善く勝ち、言はざるも、而も善く應じ、召かざるも、而も自ら來り、繟然たるも、而も善く謀るなり。天網は恢恢なれば、疎なるも而も失はざるなり。

74. Hallitsemisen virhe

七十四章

Kun kansa ei pelkää kuolemaa, mitä virkaa on silloin rangaistuksella heidän peloittamisekseen?
Ja jos heitä aina pidettäisiin kuoleman pelossa ja minä ryhtyisin käsiksi kaikkiin pahantekijöihin ja tappaisin heidät, uskaltaisinko tehdä sen?
Aina odottaa suuri Teloittaja!
Jos joku anastaa sen viran, on hän kuin vasta-alkaja, joka astuu suuren rakentajan työmaalle.
Sellainen harvoin on leikkaamatta omia käsiään.

民死を畏れざれば、奈何してか、死を以てこれを懼さんや。若し民をして常に死を畏れしめ、而して奇をなす者を、吾執つて殺すことを得ば、孰か敢てせんや。常に殺を司るものありて殺す。それ殺を司どるものに代つて殺すことを、これを大匠に代つて斲ると謂ふなり。それ大匠に代つて斲るものは、手を傷らざることあること希し。

75. Ahneuden paha

七十五章

Kansa kärsii nälkää sentähden että heidän ylempänsä panevat heille raskaita veroja. Tämä on heidän puutteensa aiheuttajana.
Kansaa on vaikea hallita noiden ylempien käskeväisyyden vuoksi. Tämä on hämmennyksen syynä.
Ihmiset halveksivat kuolemaa, koska elämän kestämisessä on niin paljon tuskaa.
Siinä syy heidän välinpitämättömyyteensä kuolemaa kohtaan.
Sentähden on parempi elää syrjässä kuin tehdä liikoja elämästään.

民の饑ゆるは、その上の稅を食むことの多きを以て、是を以て饑ゆるなり。民の治め難きは、その上の爲すことあるを以て、是を以て治め難きなり。民の死を輕んずるは、その生を求むることの厚きを以て、是を以て死を輕んずなり。それ惟生を以て爲すこと無きものは、これ生を貴ぶより賢れり。

76. Voiman vaara

七十六章

Ihminen on syntyessään hento ja heikko, kuollessaan jäykkä ja voimakas.
Samoin on kaiken laita. Puut ja vesat varhaisessa kasvussaan ovat pehmeitä ja taipuvia, mutta kuollessaan kuivettuneet ja sitkeät.
Niiden kovuus ja tukevuus ovat kuoleman seuralaisia, mutta hienous ja taipuvaisuus elämän seuralaisia.
Sen vuoksi sotilas luottamalla voimaansa ei voita kuolemaa, ja samoin voimakas puu tulee ainoastaan polttopuuksi. Sillä väkevän ja tanakkaan pitää olla alhaalla, mutta hiljainen ja myöntyväinen on ylhäällä.

人の生まるるや柔弱󠄃にして、その死するや堅强なり。萬物草木の生ずるや柔脆にして、その死するや枯槁す。故に、堅强なるものは、死の徒にして、柔弱󠄃なるものは、生の徒なり。是を以て、兵强ければ則ち勝たず。木强ければ則ち共せらる。强大は下に處り、柔弱󠄃は上に處るなり。

77. Taivaallinen Tao

七十七章

Niinkuin jousen jännittäminen on taivaallinen Tao.
Se tuo alas kaiken, mikä on korkeata, ja nostaa sen, mikä on alhaista.
Se vähentää, missä on liiallisuutta, ja lisää, missä on puutetta.
Taivaallinen Tao tekee kaikki oliot samanvertaisiksi. Tämä Tao ei ole ihmisestä.
Ihminen ottaa tarvitsevalta lisätäkseen omaa ylpeyttään.
Missä on se mies, jolla on rikkautta yltäkyllin ja joka antaa sen maailman palvelukseen? Ainoastaan hän, jolla on Tao.
Tämän vuoksi viisas suorittaa työnsä odottamatta palkintoa eikä etsi kunniaa itselleen.
Siten hän peittää rikkautensa.

天の道は、それ猶󠄄ほ弓を張るが如きか。高きものはこれを抑へ、下きものはこれを擧げて、餘りあるものはこれを損じ、足らざるものはこれを補ふなり。天の道は、餘りあるを損じて、而も足ざるを補ふも、人の道は、則ち然らず。足らざるを損じて、以て餘りあるに奉ずるなり。孰か能く餘りありて、以て天下に奉ぜんや。ただ有道者なり。是を以て、聖人は爲すも恃まず。功成るも處らず。そは賢を見すこと欲せざるなり。

78. Totuuden omaksuminen

七十八章

Ei mikään koko maailmassa ole niin heikkoa ja taipuvaa kuin vesi, mutta väkevän alas murtamiseen ei sillä ole vertaista.
Tässä ei ole mitään vaalinvaltaa.
Koko maailma tietää, että pehmeä voi kuluttaa loppuun kovan ja heikko voittaa väkevän, mutta kukaan ei jaksa toteuttaa sitä teoissaan.
Sentähden viisas sanoo: »Joka kantaa maansa synnit, on todella maansa herra. Joka kantaa ihmisten kärsimykset, on todella heidän kuninkaansa».
Totuuden sanat ovat aina eriskummaisia (paradokseja)!

天下の柔弱󠄃は、水に過ぐるはなし。而して堅强を攻むるものにして、これに能く勝ることなきは、その以てこれに易ふることなきを以てなり。弱󠄃の强に勝ち、柔の剛に勝つことは、天下に知らざる(もの)なきも、能く行ふ(もの)なし。故に、聖人は云へり、國の垢を受くる、これを社󠄃稷の主と謂ひ、國の不祥󠄃を受くる、これを天下の王と謂ふと。正言は反するがごとし。

79. Lupauksen pitäminen

七十九章

Kun on sovinto tehty pitkän kiistan jälkeen, jää toinen puoli aina napisemaan. Ja kuinka tätä voitaisiin sanoa hyväksi riidan ratkaisuksi?
Sentähden viisas ottaa oman osansa sitoumuksesta eikä vaadi itselleen muuta.
Kunnon mies tarkastaa ainoastaan omia sitoumuksiaan sopimuksessa, mutta kunnoton etsii omaa etuaan.
Taivaallisella Taolla ei ole suosikkeja.
Se auttaa aina hyviä.

大怨を和するも、必ず餘怨あり。安んぞ以て善となすべけんや。是を以て、聖人は左契を執つて、而も人を責めず。有德は契を司どり、〔ママ〕無德は徹を司どる。天道には親なし。常に善人に與す。

80. Yksinään seisominen

八十章

Jos minulla olisi pieni valtakunta ja ainoastaan kymmenen tai sata kykenevää miestä, niin minä en käyttäisi niitä hallitukseen.
Minä opettaisin kansaa katsomaan kuolemaa korkeaksi asiaksi ja silloin he eivät lähtisi ulkomaille sitä etsimään.
Vaikka heillä olisi laivoja ja vaunuja, eivät he niillä lähtisi matkaan.
Vaikka heillä olisi sotavarustuksia, ei heillä olisi koskaan tilaisuutta ottaa niitä yllensä. Kansa palaisi taas nuoran ja solmun käyttöön (kirjoituksen asemasta).
He huomasivat karkean ruuan hyvänmakuiseksi, pitäisivät yksinkertaiset vaatteensa kauniina, katsoisivat talojansa lepopaikoiksi ja nauttisivat omista yksinkertaisista huvituksistansa.
Vaikka läheisyydessä olisi naapurivaltio ja sieltä kuuluisi kukkojen kiekunta ja koirien haukunta, niin kansani kuitenkin kasvaisi vanhaksi ja kuolisi tuntematta tarvetta seurustella sen kanssa.

小國にして寡民。什伯の器󠄃あるも、而も用ひざらしめ、民をして死を重んじて、而も遠く徙らず、舟轝有りと雖も、これに乘る所なく、甲兵ありと雖も、これを陳する所なからしめ、民をして復繩を結びて、これを用ひ、その食を甘しとし、その服を美なりとし、その居に安しとし、その俗を樂しみとし、鄰國相望み、雞狗の聲相聞こゆるも、民は老死に至るまで相往來せざらしめん。

81. Yksinkertaisuuden todistus

八十一章

Vilpittömät sanat eivät ole korskeita, korskeat sanat eivät ole luotettavia.
Taon mies ei väittele.
Jotka väittelevät, eivät ole Taossa taitavia.
Jotka tuntevat sen, eivät ole oppineita. Oppineet eivät sitä tunne.
Viisas ei aarteita kasaa.
Mitä enemmän hän toisille tuhlaa, sitä enemmän hänellä itsellään on.
Mitä enemmän hän muille antaa, sitä rikkaammaksi hän tulee.
Tämä on taivaallinen Tao, joka tunkee kaiken läpi, mutta ei loukkaa ketään.
Tämä on viisaan miehen Tao, joka toimii, mutta ei taistele.

信言は美ならず。美言は信ならず。善者󠄃は辯ならず。辯者󠄃は善ならず。知者󠄃は博󠄄からず。博󠄄き者󠄃は知らず。聖人は積まず。旣く以て人のためにして、己はいよいよ有す。旣く以て人に與へて、己はいよいよ多し。天の道は、利して害せず。聖人の道は、爲して爭はざるなり。

Рэклама